Nuorten työttömyys kasautunut

Työelämään 80-luvun lopulla siirtyneistä nuorista puolelle työttömyys tuli hyvinkin tutuksi. Tähän tulokseen on päätynyt johtava ekonomisti Kari Hämäläinen tutkimuksessa, jossa hän tarkasteli vuonna 1988 koulutuksensa päättäneiden työmarkkinauria vuoteen 1998 saakka.

Viime vuosikymmenen aikana työttömyys muuttui Hämäläisen mukaan entistä pysyvämmäksi. Tarkastelujakson alussa edellisen vuoden työllisistä vajaa kymmenes oli seuraavan vuoden lopulla työttöminä. Vastaava osuus edellisen vuoden työttömistä oli lähes 40 prosenttia.

- Kymmenen tarkasteluvuoden aikana tämä 30 prosenttiyksikön ero lähes kaksinkertaistui, hän kertoo.

"Yksilöerot selittävät 60 prosenttia työttömyyseroista"

Tutkimuksessa keskityttiin siihen, mitkä tekijät selittävät nykyisten työttömien korkeampaa työttömyysriskiä myös tulevaisuudessa. Yksilöerot, eli ikä, koulutus ja motivaatio, selittävät 60 prosenttia havaitusta työttömyyserosta, kertoo Hämäläinen.

- Loppuosa johtuu työttömyyden tilariippuvuudesta, jonka perusteella nykyinen työttömyys ruokkii tulevaa työttömyyttä. Todennäköisyydeksi muutettuna edellisenä vuonna työttömänä ollut henkilö on keskimäärin 20 prosenttiyksikköä suuremmalla todennäköisyydellä työttömänä myös seuraavana vuonna kuin täsmälleen vastaavat ominaisuudet omaava henkilö, joka oli edellisen vuoden lopussa työllisenä.

- Työttömyyden tilariippuvuuden lisäksi nuorten työttömyyteen vaikuttaa luonnollisesti myös työttömyystapahtuman riski.

Koulutustaso alaa merkittävämpi

Työttömyysriski määräytyy tutkimuksen mukaan pääasiassa koulutustason perusteella. Koulutusalan ja työttömyyden välinen yhteys ei osoittautunut aivan yhtä voimakkaaksi. Korkeammin koulutetuilla on täten keskimäärin alhaisempi työttömyysriski kuin heikommin koulutetuilla riippumatta koulutusalasta.

- Mikäli nuori haluaa suojautua työttömyyden aiheuttamilta tulevan työuran haitoilta, hänen pitää hankkia korkea-asteen koulutus. Tutkimustulokset nimittäin paljastavat työttömyyden tilariippuvuuden heikkenevän vasta siirryttäessä keskiasteelta korkea-asteelle, Hämäläinen kannustaa.

Pelkän peruskoulututkinnon pohjalta työmarkkinoille tulevien nuorten työmarkkinauraa vaikeuttavat sekä korkea työttömyysriski että mittava työttömyyden tilariippuvuus.

(MTV3)