Nuorten kunto rapistuu

Suomalaisten nuorten fyysinen kunto huononee nopeasti. Viidennes 15-vuotiaista ei liiku lainkaan, viidennes tosin liikkuu säännöllisesti.

Opetushallitus mittasi viime vuoden aikana 15-vuotiaiden fyysistä kuntoa ja asenteita liikuntaa kohtaan. Tutkimuksessa oli mukana noin 5700 yhdeksäsluokkalaista, joista 2500 kävi läpi kuntotestin.

- Otos on niin suuri, että tulos voidaan yleistää. Kuntotesti tehtiin kestävyyssukkulajuoksuna, jonka tuloksia verrattiin Heimo Nupposen vuonna 1998 tekemään vastaavaan tutkimukseen. Poikien tulos putosi viidessä vuodessa 1420 metristä 1080 metriin, tyttöjen 900 metristä 640 metriin, sanoo opetushallituksen erikoissuunnittelija Tuulamarja Huisman, joka esiintyi Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden päätösseminaarissa Jyväskylässä.

Noin puolet yhdeksäsluokkalaisista ei panisi pahakseen, vaikka liikuntatunteja lisättäisiin. Vain viisi prosenttia pojista ja kahdeksan prosenttia tytöistä vähentäisi liikunnan osuutta koulusta. Jopa liikkumaton viidennes suhtautui pääosin myönteisesti liikuntatunteihin.

Liikuntatunteja ei lisätä lähivuosina

Liikunnanopettajat ovat vaatineet ponnekkaasti lisää liikuntaa kouluihin. Heidän mielestään nykyiset kaksi tuntia viikossa eivät riitä. Tuulamarja Huisman ei ole samaa mieltä.

- Ei ole odotettavissa, että liikunnan tunteja lisättäisiin lähivuosina. Eikä ongelma edes ratkea sillä, että tunteja tulisi lisää. Minusta tärkeintä on se, mitä liikuntatunneilla tehdään. Tunnit eivät saa olla sellaisia, että oppilaat vain seisoskelevat.

Huismanin mielestä koulujen ilmapiiriä on muutettava nykyistä enemmän liikuntaa tukevaksi. Koulun henkilökunnan pitää ajatella liikunnasta myönteisesti. Ei ole pois omasta oppiaineesta, jos suhtautuu liikuntaan positiivisesti.

-Alaluokkien liikunnanopetus ansaitsee erityishuomiota. Lasten liikuntatavat muotoutuvat alaluokilla, siksi asia on niin tärkeä.

Lappilaiset ovat liikunnallisimpia

Opetushallituksen tutkimuksessa verrattiin myös maan eri osissa asuvien koululaisten liikkumisasenteita ja -aktiivisuutta. Lappilaiset nuoret olivat liikunnallisimpia. Tulos oli sama pojilla sekä tytöillä. Toiseksi vertailussa sijoittuivat Etelä-Suomen läänin alueella asuvat yhdeksäsluokkalaiset. Itä-Suomen läänin koululaiset jäivät hännänhuipuiksi.

- Tulokselle ei ole aivan helppoa antaa selitystä. Ehkä Lapissa olot ovat sellaiset, että ne jotenkin pakottavat liikuntaan. Etelä-Suomessa on paljon liikuntapaikkoja. Harvaan asutussa Itä-Suomessa sen sijaan liikuntapaikkojen määrä on vähäisempi kuin etelässä, Huisman sanoo.

(MTV3-STT)