Nuorten humalahakuinen juominen ja tupakointi vähentynyt

Peruskoulun yläasteen oppilaiden terveystottumukset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan parantuneet kahden viime vuoden aikana Helsingissä. Esimerkiksi tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet, mutta huumekokeilujen määrä sen sijaan on pysynyt ennallaan.
Myös oppilaiden terveydentila on kohentunut hieman, ilmenee Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin kyselystä.

Helsinkiläisissä lukioissa tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut ovat pysyneet ennallaan, mutta oireilu on edelleen hieman lisääntynyt.

-Vähintään kahdesta psykosomaattisesta oireesta lähes päivittäin kärsivien osuus on noussut kahden vuoden aikana 17 prosentista 20:een, kertoi Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä.

Kyselyn mukaan koulukiusaaminen on pysynyt kuta kuinkin ennallaan. Peruskoulun yläluokilla 7 prosenttia ja lukioissa 2 prosenttia ilmoitti ainakin kerran viikossa tapahtuvasta kiusaamisesta. Huhtikuussa tehdyssä kouluterveyskyselyssä oli mukana lähes 14 000 pääkaupungin peruskoulun yläasteen kasi- ja ysiluokkalaista sekä lukiolaista.

Kouluruoka ei maistu varsinkaan helsinkiläisille

Kouluruokailun kehittämisessä Rimpelä näkee tulevaisuudessa suuria haasteita, varsinkin kun 15 prosenttia Helsingin yläasteen oppilaista ei oman ilmoituksensa mukaan syö kouluateriaa.

-Jostain syystä kouluruokailulla on Helsingissä huonompi maine kuin muualla maassa, Rimpelä ihmetteli.

Hän ei katso hyvällä joissakin kouluissa yleistynyttä ns. kokopäiväsyömistä, jolloin oppilaat saattavat korvata kunnon ruuan esimerkiksi koulun tiloissa myytävillä makeilla juomilla tai suklaalla.

-Koulun on pidettävä yllä ruokarytmiä, hän jyrisi.

Rimpelä kehottikin kouluja miettimään välipalojen, vaikkapa maksullisten, mahdollisuutta pitkiä päiviä tekeville koululaisille. Hän muistutti, etteivät aikuisetkaan jaksa työssään pelkästään kello 12:n aikaan nautitun lounaan varassa!

Vanhempien tulisi katsoa lastensa perään viikonloppuisin

Rimpelä kiinnitti huomiota myös lasten ja vanhempien välisiin suhteisiin ja tiedonkulkuun. Yli 40 prosenttia yläasteen oppilaista nimittäin ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tiedä lastensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa.

-On väärää ajattelua, jonka mukaan lapsen itsenäisyyden kannalta olisi hyvä, että nämä huitelevat itsekseen milloin missäkin, hän korosti ja jatkoi, että 14-15-vuotiaat eivät aina kykene itsenäisesti valitsemaan eri vaihtoehtojen väliltä.

Yllättävänä Rimpelä piti tietoa, jonka mukaan puolet lapsista elää edelleen perheissä, joissa ainakin toinen vanhemmista tupakoi.

-Kun vuonna 1967 kiinnostuin näistä terveysasioista, en olisi millään uskonut, että tilanne olisi tällainen vielä vuonna 2002.

Huomiota vaatii myös oppilaiden, varsinkin poikien yksinäisyys. Tytöistä viitisen prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole yhtään ystävää, mutta poikien kohdalla prosenttiosuus oli jo 20.

-Olisi tärkeää, että pojat oppisivat ilmaisemaan tunteitaan muutenkin kuin vasta 5-6 kaljan jälkeen, Rimpelä kärjisti.

(Seitsemän uutiset 18.09.2002)

Lue myös:

    Uusimmat