Nuorten ääni ei kuulu päätöksentekoon saakka

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    LEHTIKUVA

    Nuorten ääni ei kuulu yhteiskunnan päätöksenteossa vieläkään, vaikka parin vuoden takainen nuorisolaki sitä edellyttäisi. Tämä käy ilmi nuorisojärjestöjen tekemästä kyselystä.

    Niillä paikkakunnilla, joille on perustettu nuorisovaltuusto, tilanne on parempi. Siellä on saatu myös nuoria ehdokkaita kunnallisvaaleihin keskimääräistä paremmin.

    Poliittisten nuorten mukaan vaalikuumetta pitäisikin nostattaa jo koulussa, jossa yhteiskuntaoppi on nykyisin minimaalista.

    - Kun nuoret täyttävät kahdeksantoista, niin niille läväytetään yhtäkkiä, että rupea äänestämään, eikä ne kuitenkaan tiedä mistään mitään, sanoo Kokkolassa SDP:n listoilla sitoutumattomana ehdokkaana oleva Petri Partanen.

    - Valtaosassa näistä kunnista, joissa olemme käyneet, on aika suuriakin ongelmia sen suhteen missä asioissa nuoria kuullaan tai sitten nuoria ei kuulla ollenkaan, projektisihteeri Sini Korpinen Allianssi-yhdistyksestä kertoo.

    Nuorten ehdotukset hukkuvat

    Pari vuotta sitten voimaan tulleen nuorisolain mukaan nuoria pitäisi kuulla heitä koskevissa asioissa. Useimmissa kunnissa tulkitaan, että näitä ovat korkeintaan vapaa-ajan harrastuskysymykset.

    Päättäjätkin myöntävät, että nuorten ääni hukkuu usein. Kunnallisvaltuutettu Bjarne Kull (sdp) Pietarsaaresta toteaa, että kunta ja valtio ovat aika byrokraattisia laitoksia, joissa päätöksenteko on monimutkaista ja vaikeaa.

    Nuoria ehdokkaita on entistä vähemmän. Se ei lupaa hyvää jo valmiiksi kehnolle äänestysprosentille eikä demokratialle.Usein nuorten parannusehdotukset heitä koskevissa asioissa eivät edes tule kunnille kovinkaan kalliiksi.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •