Mainos

Nuorsuomalaisten Penttilä lykkäisi Emua

Nuorsuomalaisten puheenjohtaja Risto Penttilä lykkäisi Euroopan talous- ja rahaliiton Emun toteuttamista. Penttilä kuitenkin katsoo, että Suomen on parempi olla mukana ensimmäisten joukossa kuin jäädä ulkopuolelle, jos Emu toteutuu. -Euroopalle olisi parempi, jos koko hanketta lykättäisiin, Penttilä arvioi nuorsuomalaisten puoluekokouksessa Helsingissä.

Penttilä jatkaa odotetusti puolueen puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Penttilän valinta varmistui käytännössä, kun hänelle ei ilmaantunut vastaehdokasta. Puheenjohtaja valitaan kuitenkin vasta huomenna.

Penttilä ei hyväksy yhteistä rahaa euroa, mikäli se syntyy "poliittisten kompromissien turvottamana".
-Kannatamme yhä kovaa yhteistä valuuttaa. Pehmeä euro tarkoittaa kollektiivista devalvaatiota, joka on varma tapa lykätä verotuksen, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden välttämättömiä uudistuksia, Penttilä totesi.

Nuorsuomalaiset päättävät Penttilän mukaan Emu-kannastaan syksyllä syys- tai lokakuussa.

Penttilä arvosteli EU:ta

Penttilä arvosteli kovin sanoin Euroopan unionin kehittämistapaa. Hän katsoo EU:n onnistuneen hyvin vain yhdessä asiassa:
-Se on pystynyt varmistamaan, että valta on säilynyt samoilla sosialisteilla ja konservatiiveilla, jotka loivat nyt konkurssiin ajautuneen länsimaisen yhteiskuntamallin, Penttilä kritisoi.
-Vanhan valtiomahdin edustajat ovat kokoontuneet rakentamaan sellaista Eurooppaa, joka vastaa heidän vanhentunutta maailmankuvaansa ja näkemystään edistyksestä, Penttilä toteaa.

Penttilä mielestä unioni on yhä "rakas instituutio" ja erinomainen ajatus, mutta koko hanke on nyt huonolla tolalla.
-EU:sta piti tulla vapauden airut. Sitä unionista ei ole ainakaan vielä tullut. Sen sijaan, että se olisi vahvistanut ihmisten itsenäisyyttä, se ryhtyi vahvistamaan unionin instituutioita, Penttilä arvostelee.

Tavoitteena vähintään 10 kansanedustajaa

Nuorsuomalainen puolue perustettiin kolme kuukautta ennen vuoden 1995 eduskuntavaaleja. Puolue sai läpi kaksi kansanedustajaa, Risto Penttilän ja Jukka Tarkan. Viime vuoden kunnallisvaalien kannatusprosentti 1,3 oli puolueelle suuri pettymys.

Penttilän mukaan nusujen tavoite on olla seuraavien vaalien jälkeen asemassa, jossa se pystyy vaikuttamaan "merkittävällä tavalla" hallituksen politiikkaan.
-Käytännössä tähän tarvitaan vähintään kymmenen kansanedustajaa, Penttilä sanoo.

Penttilän mukaan nuorsuomalaisten hyväksyminen koko kansan reformipuolueeksi edellyttää mm. nöyrempää asennetta ja "helkkarin hyvää markkinointia". Penttilä linjaa tavoitteeksi myös nusu-naisen nostamisen eduskuntaan. Hän muistutti, että vihreiltä kesti kahdeksan vuotta saada ensimmäinen nainen kansanedustajaksi.

Silmiinpistävää on nusujen ikärakenne ja kannatuskunnan keskittyminen pääkaupunkiin. Noin 80 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja 40 prosenttia alle 25-vuotiaita. Heistä noin 70 prosentin arvioidaan tulevan Suur-Helsingin alueelta.

Puolue-sana putosi nimestä

Puoluekokous hyväksyi tänään mm. puolue-sanan poistamisen nuorsuomalaisten nimestä. Vain yhden sääntömuutoksen osalta poiki vilkas keskustelu. Hallitus veti lopulta takaisin esityksen, jonka mukaan puheenjohtajiston ja hallitusjäsenten toimikaudet olisi pidennetty kahteen vuoteen. Tamperelaisten nusujen ehdotuksesta päädyttiin kompromissiin, jonka mukaan puheenjohtajat istuivat kaksi vuotta ja hallituksen jäsenet vuoden.

Nuorsuomalaisten puheenjohtajisto ja hallitus nimetään tänään. Varapuheenjohtajaksi pyrkii viisi ehdokasta.

Kuisma liittyi nuorsuomalaisiin

Kansanedustaja, entinen ay-johtaja Risto Kuisma hoitaisi työttömyyttä matalalla perusturvalla, supistaisi työttömyyskorvauksia ja luopuisi palkkaperusteisista sosiaaliturvamaksuista. Kuisman reseptiin kuuluvat lisäksi mm. paikalliset työehtosopimukset.

Kuisma, 50, puhui nuorsuomalaisten puoluekokouksessa. Hän ilmoitti ennen kokousta myös liittyvänsä puolueeseen. Vielä eilen Kuisma empi asiaa.
-On yksinkertaisempaa maksaa jäsenmaksu. Toisaalta suhtautuminen puolueessa on ollut samanlaista, olen jäsen tai ei, Kuisma kertoi.

Kuisma loikkasi SDP:stä nuorsuomalaisten eduskuntaryhmään huhtikuussa, mutta ei vielä tuolloin ottanut puolueen jäsenkirjaa.
-Tässä oli pari kuukautta aikaa tarkistella kantaansa, Kuisma toteaa.

Kuisma valittiin demarien listoilta eduskuntaan vuonna 1995. Hän keräsi Uudenmaan vaalipiiristä yli 14 000 ääntä. Siirryttyään nusujen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Kuisma ilmoitti, ettei liity puolueeseen vielä koska on saanut äänestäjiltä valtuutuksen toisen puolueen ehdokkaana. Kuisman eroanomus SDP:stä hyväksyttiin toukokuun lopulla.
-Valtuutukseni kannattajiltani ei muutu miksikään, Kuisma kuittaa.

"Lakkokenraalina" muistettu Kuisma tuli tunnetuksi SAK:laisen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n räväkkänä puheenjohtajana vuosina 1978-94. Nyt Kuisma puhuu sosiaaliturvan heikennyksistä.

Penttilä: Kuisma on kansanjohtaja

Nuorsuomalaisten puheenjohtaja Risto Penttilä luonnehti Kuismaa kansanjohtajaksi sekä "veronmaksajien ja palkansaajien pelastukseksi".
-Hänen tulonsa nuorsuomalaiseen liikkeeseen tarkoittaa sitä, että voimme saavuttaa aivan uusia kannattajia, Penttilä arvioi.

Penttilän mukaan monet ihmiset ajattelevat, että nuorsuomalaiset ovat kaikki kaupunkilaisia ja tohtoreita. Penttilän mielestä Kuisma kertoo esimerkillään, että puolue on avoin kaikille uudistuksellisille voimille.
(STT)

Huom! Uusi StreamWorks ohjelma valitsee nopeuden automaattisesti internetyhteytesi mukaan.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.