Nuorisoväkivallan asiantuntijat kyllästyneet yhteisöllisyysmantraan

Asiantuntijoiden ja päättäjien on yhä vaikea löytää yhteistä linjaa siitä, miten nuoriso- ja kouluväkivaltaan tulisi järjestelmällisesti puuttua.

Rikoksentorjuntaneuvosto linjasi tänään, että nuorisoväkivallan ehkäisy tulee aloittaa mahdollisimman varhain lapsuudessa.

Tämä tapahtuisi puuttumalla entistä herkemmin riskiryhmiin kuuluvien perheiden arkeen.Väkivalta siirtyy tutkijoiden mukaan sukupolvelta toiselle.

- Enää ei olla huolissaan leimaamisesta. Nähdään se tosiasia, että joillain lapsilla on suunnattomia vaikeuksia selviytyä tässä meidän 'erinomaisessa' koulussa, ja jotka tarvitsisivat lisätukea, sanoo lääketieteen tohtori Anu Putkonen Niuvanniemen sairaalasta.

Puheenvuoroissa kuultiin myös kritiikkiä suuren yleisön suunnalta kumpuavaa yhteisöllisyysmantraa kohtaan. Sekä Jokelan että Kauhajoen koulusurmien jälkeen kaivattiin "vanhan ajan kyläyhteisöjä", jotka pitävät huolen omistaan. Kritiikittä menneeseen ei kuitenkaan pitäisi haikailla, muistuttavat asiantuntijat.

- Se on varmasti ihan hyvä lääke. Mutta peräänkuulutan sellaista analyyttisempaa keskustelua niistä nurjista puolista, joita yhteisöllisyyteen liittyy. Parhaimmillaan yhteisöt ovat sisälleen sulkevia ja turvaa antavia. Mutta ne ovat myös ulos sulkevia. Mitä tapahtuu niille, jotka eivät mahdu yhteisöihin? kysyi Suomen mielenterveysseuran Marita Ruohonen.

- Yhteisöt voivat olla myös hyvin tuhoavia. Meillä on paljon esimerkkejä tällaisista. Muun muassa uskonnolliset yhteisöt voivat olla tällaisia.

"Puututtava vaikka väkisin"

Jatkuvasti röyhkeämmäksi muuttuvia nuorten väkivaltarikoksia tekee pieni joukko.

Näiden nuorten perheiden arkeen pitäisi voida tänään Helsingissä koolla olleiden asiantuntijoiden mukaan puuttua vaikka väkisin. Avun pitäisi olla mahdollisimman pitkäkestoista ja sen pitäisi alkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun ensimmäiset viestit väkivaltaisesta käytöksestä saadaan kouluista.

Osa seminaarin osallistujista kaipasi lisää tutkimusta väkivaltaa ehkäisevän työn vaikuttavuudesta. Rikoksentorjuntaneuvosto Jukka-Pekka Takala totesi, että pidemmän aikavälin vaikuttavuutta on vaikea mitata luotettavasti.

- Tarvitsemme nimenomaan tällaista varhaisen vaiheen puuttumista ja tukea. Tiedämme aika paljon näistä asioista. Nyt tiedon pitäisi muuttua rahaksi ja teoksi, sanoo rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaoston puheenjohtaja, Suomen mielenterveysseuran Marita Ruohonen.

Varhainen puuttuminen järjestöjen varassa

Varhainen tuki voi olla vaikka sitä, että sosiaalityöntekijä vierailee ongelmalapsen perheessä muutaman kerran viikossa.

Tätä toimintaa ovat tehneet esimerkiksi raha-automaattiyhdistykseltä tukea saaneet järjestöt, jotka ovat vaikeuksissa, kun rahahanat menevät kiinni. Ja se taas tulee kalliiksi kunnille.

- Jos verrataan tätä toimintaa lasten laitoshoidon kustannuksiin, säästöt ovat huomattavat. Säästö voi olla lähes kymmenkertainen, arvioi kehittämispäällikkö Helena Niemi Ensi- ja turvakotien liitosta.

Katso Päivi Taljan juttu

Lue myös:

    Uusimmat