Nuorisotyöllisyyden tulevaisuus valoisaa nykytilanteesta huolimatta

Erotus eläkkeelle lähtevien 60-64 -vuotiaiden ja työmarkkinoille siirtyvien 20-24 -vuotiaiden välillä on tänä vuonna jo miltei 15 000 henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriökin pohtii parhaillaan ratkaisuja siihen, miten kasvava huoltosuhde saataisiin tasapainoon. Suomessa ikäpolven vaihdos on suurempi ilmiö kuin monissa muissa maissa.

Kun taantuma alkoi vuonna 2008, nuoret olivat ensimmäisiä ryhmiä, joissa työttömyys näkyi selvimmin.

- Nuoret ovat puskurivyöhykkeellä, joissa tällaiset asiat vaikuttavat ensimmäisenä. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että nuorista suuri osa työskentelee määräaikaisesti, kertoo ylitarkastaja Liisa Winqvist työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Se, mitä nuorten kohdalla pelätään huonon työllisyystilanteen aikana eniten, on työttömyyden pitkittyminen. Jos nuoren taustalla on vain peruskoulutus tai tutkinto, mutta ei työkokemusta, väliin jäävät työttömyysvuodet saattavat pidentää polkua työelämään entisestään. Suurin uhka tässä on syrjäytymisen kierre.

- Vuonna 2005 käyttöön otettu nuorten yhteiskuntatakuu puri aikaisemmin hyvin. Nuorten työttömyys laski vuoteen 2008 saakka koko ajan, mutta taantuma hankaloitti takuun toteuttamista, Winqvist sanoo.

Nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa varhaista puuttumista ja tehostettua palvelua työtä hakevalle nuorelle. Mikäli nuori ei kolmen kuukauden aikana ole saanut työpaikkaa, hänelle tehdään yksilöity työllistymissuunnitelma. Silloin ryhdytään toimenpiteisiin, eli koetetaan tarjota nuorelle harjoittelu- tai työmahdollisuuksia.

- Nuoren kohdalla tuo kolme kuukauttakin on pitkä aika ulkona työelämästä. Tänä vuonna saamme onneksi valtion lisäbudjettirahoitusta tilanteen parantamiseksi, Winqvist kertoo.

Työllistymissetelillä vauhtia nuoren työnhakuun

Nuorille työnhakijoille kohdistettu työllistämisseteli on yksi mahdollisuus vauhdittaa työnhakua. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää toukokuussa nuorille ja yrityksille kohdistetun kampanjan, jossa esitellään työllistämissetelin mahdollisuuksia. Esimerkiksi vastavalmistuneille työllistymisseteli tarjoaa suuren avun työelämään pääsemiseksi.

Valtion varoista rahoitettava työllistämisseteli perustuu nykyisinkin käytössä olevaan palkkatukeen. TE- toimisto on se paikka, joka työllistämissetelin nuorelle myöntää.

Setelin saamiseksi nuoren täytyy rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Tämän jälkeen sovitaan tapaaminen, jossa laaditaan työllistymissuunnitelma. Samassa yhteydessä nuori saa työllistämissetelin konkreettisesti käteensä. Tapaamisessa katsotaan myös sitä, että nuoren työnhakutaidot ovat ajan tasalla.

Kampanjan alkaessa avautuvat nettisivut, joissa nuoret ja yritykset voivat helposti tarkistaa, mistä on kyse. Nuori voi tarkistaa esimerkiksi, voiko hän saada työllistämissetelin.

- Esimerkiksi vastavalmistuneiden kannattaa tarkistaa, onko heidän mahdollista saada palkkatukea, kertoo TEMin viestintäpäällikkö Mauri Vieru.

Työllistymisseteli positiivinen asia

Nuoren työllistämisseteliä voi hyödyntää enimmillään kymmenen kuukauden ajan, ja se on kuukaudessa korkeintaan 550 euron arvoinen. Työnantaja siis säästää tämän verran työntekijän palkkauskustannuksissa. Työllistämissetelillä työnhakija saa ennemminkin positiivisen leiman negatiivisen sijaan.

- Seteli on osoitus työnhakijan aktiivisuudesta ja halusta päästä töihin, Vieru sanoo.

Mikäli nuori työllistyy helpommin oman alan töihin setelin ansiosta, hän saa hyvän lisän CV-merkintöihinsä. Työllistymisseteli madaltaa myös kynnystä oman alan työnhakuun, sillä työnantaja säästää sillä kustannuksissa.