Nuorisoliikkeitä leimaa yksilöllisyys ja kaupallisuus

Nuoria on vaikea saada yhden yhteiskunnallisen liikkeen tai aatteen alle, sillä tämän päivän nuorisokulttuureja leimaa yksilökeskeisyys ja kaupallisuus. Suomen akatemian järjestämällä tiedeaamiaisella pohdittiin, miksi nuoriso ylipäätään kapinoi. Nuorisotutkijoiden mukaan pätkätyöläisyydestä saattaisi löytyä kaikupohjaa uudelle poliittiselle liikkeelle, mutta 1960-lukulaiseen nuorisokapinointiin on tuskin paluuta.

Nuoret ovat kapinoineet aina, mutta tämän päivän nuoriso on erikoista. Heitä on vaikea saada saada yhden poliittisen liikkeen tai aatteen alle. Nuorisoliikkeet ovat pirstaloituneet, eikä kokonaisen sukupolven yhdistäviä tekijöitä enää ole.

Suomen akatemian tänään Helsingissä järjestämällä tiedeaamiaisella keskusteltiin siitä, miksi nuoriso ylipäätään kapinoi. Nykyään poliittisuus ei ole enää muodissa, sillä nuoret kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa vähäisiksi.

- Annetaan sellainen ymmärrys, että on mahdollista vaikuttaa, mutta käytännössä sitä ääntä ei kuunnella, Tytti Vikström muistuttaa.

Vapun makasiinimellakoiden jälkeen nousi esille keskustelu pätkätyöläisyydestä. Pätkätyöläisiä löytyy joka ikäluokasta, joten uuden poliittisen nuorisoliikkeen moottoriksi siitä tuskin on.

- Tämä pätkätyöläisyyshän käsittää aika erilaisia ihmisiä poliittisen näkökannan mukaan, työalojen mukaan, ja näin edespäin. Onkin aika jännittävä sitten, että onko tällaisella sekavalla seurakunnalla mahdollista muodostaa joku yhteinen poliittinen linja ja kuka sitä sitten edustaisi, tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta kertoo.

Joka tapauksessa Nuorisotutkimusverkosto on valmistelemassa pätkätyöläisyyden kysymyksistä nettijulkaisua. Kirjoittajakaartiin lukeutuu niin ikään sekalaista seurakuntaa: kansalaisaktivisteja, tutkijoita ja niinkin korkea-arvoinen vaikuttaja kuin pääministeri Matti Vanhanen.

(MTV3)