Nuorilla paljon etnisiä ennakkoluuloja

Noin tuhannelle peruskoulun yhdeksäsluokkalaiselle vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan suomalaiset nuoret suhtautuvat epäluuloisesti etenkin venäläisiin ja romaneihin. Heidän toimintaansa Suomen hyväksi ei pidetty yleisesti uskottavana. Saamelaisia ja suomalaisia paluumuuttajia suomalaisnuoret pitivät melko uskottavina, mutta maahanmuuttajien uskottavuutta epäiltiin.

Ruotsinkieliset koululaiset luottivat jonkin verran suomenkielisiä ikätovereitaan enemmän venäläisiin ja romaneihin, mutta vähemmän saamelaisiin. Uskottavimpana kansanosana itsensä jälkeen ruotsinkieliset pitivät suomenkielisiä. Suomalaisten luottamus ruotsinkielisiin ei ollut aivan yhtä vankka.

Suutarisen mukaan nuorten tietous eri kansan- ja kieliryhmistä osoittautui puutteelliseksi. Ryhmien koko esimerkiksi arvioitiin todellista suuremmaksi. Mitä paremmin nuoret pärjäsivät tutkimuksen tieto-osassa, sitä myönteisemmät käsitykset heillä oli toisista kansallisista ryhmistä.

Kannatusta yleiselle asevelvollisuudelle

Mi-8 -kopteri

Nykyinen asevelvollisuuskäytäntö saa nuorilta vahvan kannatuksen, eikä puolustusvoimien määrärahoja haluta vähentää. Tätä tutkija pitää kansainvälisenä erikoisuutena. Esimerkiksi Saksassa yli puolet ikäluokasta valitsee siviilipalveluksen.

-Viime sotien kokemukset vaikuttavat yhä myönteisesti puolustusvoimien suosioon, Suutarinen arvioi. Nuoret olivat myös melko valmiita vahvistamaan puolustusvoimien toimintamahdollisuuksia maan rajojen ulkopuolella. Huomattava osa koululaisista - ja etenkin tytöistä - oli valmis lähettämään asevoimia maailman kriisipesäkkeisiin.
-Ovatko nuoret hyväksymässä samalla myös voimankäytön ja aggressiivisen ulkopolitiikan? Sakari Suutarinen pohtii.

Epäluulot historiasta

Valtaosa vastaajista arvioi, ettei Suomeen tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa. Puolet 14-16-vuotiaista suomalaisnuorista piti kuitenkin erikseen kysyttäessä Venäjää mahdollisena vihollisena. Venäjän uhka näkyy tutkimuksessa myös nuorten historiankäsityksessä.

-Nuoret esimerkiksi uskoivat, että Suomen vuoden 1918 sodan punainen osapuoli sai kannatuksensa pääasiassa maassa olleelta venäläiseltä sotaväeltä. Tutkimustiedon ja oppikirjojen mukaan oikea vastaus olisi ollut työläisiltä ja torppareilta, Suutarinen jatkaa. Käsitystä uhkaavasta Venäjästä ruokkivat osaltaan luovutetun Karjalan kurjistuneet olot.

Sodan liekit Suomessa

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista koululaisista olisikin valmis luovutetun Karjalan aseman uudelleenjärjestelyyn. Suutarisesta on huolestuttavaa, jos nuorten ajattelussa korostuvat epämääräiset uhkakuvat ja etniseen jakoon perustuva historiankäsitys.

-Vallitseva kansallinen identiteetti rakentuu yhä myytille uhatusta kansakunnasta, mikä toimii käyttövoimana etnisille epäluuloille. Olisi aika ryhtyä tukemaan sellaisen kansallisen identiteetin rakentumista, joka perustuisi enemmän kansalaisoikeuksiin ja yhteisiin tavoitteisiin.

Ei alakulttuuria

Kansainvälisen Nuori kansalainen -tutkimuksen suomalaisnuoria koskevat tulokset viittaavat siihen, ettei ennakkoluuloissa kysymys ole mistään erityisestä nuorison alakulttuurista.

-Jyrkät etniset asenteet voivat muodostua osaksi normaalia nuorisokulttuuria, tutkija Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta arvioi. Suutarinen pitää mahdollisena, että nuorten kovenevat asenteet johtavat etnisiin ristiriitoihin koko ikäluokkaa koskevissa laitoksissa kuten koulussa ja puolustusvoimissa.

Saman tutkimuksen mukaan juuri asevoimia voimakkaimmin tukeneet nuoret suhtautuivat kansallisiin vähemmistöihin, pakolaisiin ja maahanmuuttajiin muita viileämmin. Heitä oli noin kymmenesosa kyselyyn vastanneista.

(STT)

Tutkielma Muslimioppilaasta suomalaisessa peruskoulussa