Nuoret työttömät työllistämistöihin

Rahoitus ja budjetti päätetään vasta elokuun budjettiriihessä. Alustavan arvion mukaan toimet maksaisivat valtiolle noin 200 miljoonaa markkaa, kunnille runsaat 60 miljoonaa. Kolmen vuoden aikana kuluisi myös noin 40 miljoonaa markkaa yli 45-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien koulutus- ja työllistämiskuntoutuksen kokeiluun. Järjestäminen jää kunnille, mutta valtio rahoittaa valtaosan kustannuksista. Uudet toimet alkavat asteittain vuoden 2001 alusta. Alle 25-vuotiaita työttömiä kuntoutetaan alustavan arvion mukaan keskimäärin 4000 päivittäin, yli 25-vuotiaita kuntoutukseen odotetaan tulevan 3200 keskimäärin.

Pyrkimys on vähentää ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja parantaa työmarkkinoiden yleistä toimivuutta. Pitkäaikaistyöttömiä pitäisi vetää työmarkkinoille takaisin myös verotuksen keinoin, kesällä tehtävien veroratkaisujen yhteydessä, ministeriryhmä esitti. Työn vastaanottaminen halutaan tehdä kannattavaksi työttömälle. Keinoina on esillä mm. ansiotulovähennyksen korottaminen tai uudelleen kohdentaminen, samoin kuin työnantajamaksujen alentaminen.

Taustalla on aktiivista sosiaalipolitiikkaa luonnostelleen työryhmän työ, jonka ehdotuksiin sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä perustaa ehdotuksensa. Työryhmä oli kaavaillut mallia, jossa kaikki pitkäaikaistyöttömät velvoitettaisiin kuntouttavaan työhön. Tämä ajatus herätti kuitenkin niin voimakasta vastarintaa, ettei siihen menty.

Jokaiselle suunnitelma

Esitysten mukaan työvoimahallinto ja kunnan sosiaalitoimi tekevät aktivointisuunnitelman yhdessä pitkäaikaistyöttömän ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaan kanssa. Suunnitelmaan sisältyisi työhallinnon työllistymistä edistäviä toimia, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä uutena toimena mahdollisuus - nuorilla velvollisuus - osallistua kuntouttavaan työllistämiseen. Toteutumista arvioitaisiin määräajoin.

Ammatillisen kuntoutusrahan minimitasoa esitetään korotettavaksi 2100 markkaan kuukaudessa. Sen lisäksi kuntoutusraha-ajalta voidaan maksaa harkinnanvaraisesti ylläpitokorvauksia. Lisäksi kuntouttavaan työllistämiseen osallistuvalle maksettaisiin kannustinrahaa ja matkakulut korvattaisiin. Tarkoitus on myös selvittää, voisiko työttömälle päihdekuntoutukseen tulevalle henkilölle maksaa kuntoutusrahaa.

Työhallintoa tehostetaan

Työhallintoa halutaan myös tehostaa. Heti työttömyyden alussa jokainen työtön pitäisi haastatella, ja hänelle laatia oma työnhakusuunnitelma viimeistään kuukauden kuluessa. Työnhakijaa pitää informoida tarjolla olevista palveluista ja hänen velvollisuuksistaan. Viiden kuukauden kuluessa siitä kun työttömyys on alkanut, on tehtävä suunnitelma työnhakuvalmiuksen parantamiseksi. Majoituskorvauksia laajennetaan. Määräyksiä tarkistetaan niin, että korvauksia voi saada myös, jos joutuu koulutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Tästä syntyy ylimääräisiä majoituskustannuksia.

Majoituskorvausta maksettaisiin myös vähennetyn koulutustuen ja sovitellun tai vähennetyn työmarkkinatuen saajille. Työmarkkinatukea saavalle työvoimatoimisto voisi maksaa harkinnanvaraista matka-avustusta, jos hän saa töitä asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulkopuolella. Korvauksia ei ole tarkoitus ottaa huomioon toimeentulotukea määriteltäessä. Tästä tehdään lisäys toimeentulotukilakiin. Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä jatkaa muiden syrjäytymistä ehkäisevien ja työllisyysasteen nostamista koskevien toimien valmistelua. Esillä ovat esimerkiksi yhdistelmätuen kehittäminen sekä toimeentulotuen ja muiden tulojen yhteensovittaminen.
(STT)