Nuoret saavat lähes puolet energiastaan välipaloista

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tutkimus paljastaa, että lähes puolet nuorten päivittäisestä energiasta tulee välipaloista. Kouluruoan pitäisi suositusten mukaan kattaa kolmasosa päivän energian tarpeesta, mutta se kattaa vain viidenneksen.

Syynä ei ole kouluruoan laatu, vaan se, etteivät nuoret lastaa tarjotintaan auktoriteettien ohjeiden mukaan. Erityisesti leipä ja maito jäävät lounaalla usein ottamatta.

Koulupäivän aikana suosituimpia välipaloja ovat suklaa, karkki ja leipä. Välipalojen laadussa on suuria eroja koulujen välillä: koulun keittiöstä ostetaan usein leipiä, kaupasta ja automaateista makeita herkkuja.

Vain kolmannes nuorista kertoo syövänsä päivittäin tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Yhtä harva syö joka päivä ruisleipää.

Tutkimuksessa oli mukana kahdentoista koulun 7-luokkalaisia Tampereelta, Lahdesta ja Mikkelistä. Tietoa kerättiin kyselylomakkeilla, mittauksilla ja ravintohaastatteluilla.

Kotona harvoin tarjolla kasviksia

Lähes kolme neljästä nuoresta syö joka päivä koululounaan. Tutkimuksen perusteella sen maussa olisi toivomisen varaa. Valtaosa yläkoululaisista toivoo paremmanmakuista pääruokaa. Monet kaipaavat myös useammin jälkiruokaa ja lisää salaattivaihtoehtoja.

Nuoret ovat sisäistäneet tehokkaasti valistajien viestin terveellisen ruoan erinomaisuudesta. Lähes kaikki kertoivat uskovansa, että syömällä terveellisesti he jaksavat enemmän ja voivat paremmin.

Tutkijoiden mukaan vastuu nuorten ruokailutottumuksista onkin aikuisilla. Vanhemmille tehdyssä kyselyssä paljastui, että reilusti alle puolessa kodeista on päivittäin tarjolla kasviksia. Hedelmät ovat yleisempiä, mutta niitäkään ei ole läheskään kaikilla.

- Nuoren on vaikea lisätä kasvisten ja hedelmien kulutusta, jos niitä ei ole kotona edes tarjolla, toteaa tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitokselta.

Nuoret ottavat tutkijan mukaan oppia vanhemmista ja opettajista. Tutkimuksessa opettajat eivät uskoneet olevansa tärkeitä malleja nuorten syömiselle ja vain puolet heistä söi joka päivä koululounaan.

- Olisi hyvä, että opettajat osallistuisivat kouluruokailuun myös yläkoulussa ja toimisivat näin esimerkkinä nuorille, sanoo Pietinen.

Huonot ruokailutottumukset näkyvät lasten ja nuorten painossa. Kouluikäisistä lapsista arviolta 10-20 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia. Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen mukaan nykyisen lapsisukupolven elinikä voi olla lyhyempi kuin heidän vanhempiensa, jos lihomista ei saada kuriin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat