Nuoret pelkäävät työkykynsä menettämistä

Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs varoittaa vakavista seurauksista, jos työhyvinvointi sivuutetaan työpaikoilla. Toisaalta työhyvinvointi voi osoittautua hyväksi bisnekseksi, joka tuo työantajalle satojentuhansien eurojen säästöt.

Tuoreen tutkimuksen mukaan moni työkykynsä kestävyyttä epäilevä nuori kokee, että nimenomaan työyhteisön ongelmat lisäävät heidän sairauspoissaolojaan. Heillä on masennusoireita, ja myös heidän elämäntapansa kertovat pahoinvoinnista. Heillä oli myös vähemmän päivätyötä ja huomattavasti enemmän kaksivuorotyötä, sanoo asiantuntijalääkäri Riikka Mattila. Kaksivuorotyötä taas on runsaasti nuorille naisille tutulla kaupan alalla, joka tässä tutkimuksessa oli suuri ryhmä.

Tutkimuksen on tehnyt Työeläkeyhtiö Varma sekä työhyvinvointipalveluja tarjoava yritys Odum. Aineisto perustuu 40 000 työntekijän vastauksiin, ja siinä on mukana satoja yrityksiä tai julkisen puolen työnantajia.

Nuoret kokevat epäonnistuvansa liian usein

Nuoret, jotka epäilevät työkuntonsa kestoa, ovat kokeneet myös useita epäonnistumisia. Peräti 32 prosenttia tästä korkean riskin nuorimmasta ikäryhmästä koki epäonnistuneensa pyrkimyksissään tavallista useammin. Seuraavassa 30-39-vuotiaiden ikäryhmässä koettiin alakuloisuutta ja 40-49-vuotiaiden ryhmässä jo masennusta.

Mattila näkee huolestuttavana sen, että kaikissa nuorten ryhmissä liikunta oli vähäistä ja tupakointi yleistä. Myös alkoholia nuoret käyttivät selvästi iäkkäämpiä reippaammin.

Nuorilla oli myös enemmän sairauspoissaoloja, joiden taakse kätkeytyi työyhteisön ongelmia. Tämä ei Mattilan mukaan tarkoita sitä, että nuorilla olisi muita huonommat työyhteisöt. Heillä voivat myös odotukset olla erilaisia kuin vanhemmilla.

Omat arviot jaksamisesta ennustavat hyvin tulevaisuutta

Ylilääkäri Jukka Kivekkään mukaan arviot omasta jaksamisesta ennakoivat jopa hämmästyttävän hyvin tulevaisuutta. Hänen mielestään nuorille on tarjottava rohkaisevampia tulevaisuudennäkymiä ja motivaatiota. Noin 70 prosenttia motivaatiosta tulee esimiestyöstä.

Iittalan tehtailla työhyvinvointi on todettu jo hyväksi bisnekseksi. Sitä ei voi ulkoistaa, koska se lähtee läsnäolosta ja arvostuksesta, sanoo tuotantojohtaja Pekka Leppänen.

Vielä joitakin vuosia sitten sairauspoissaololuvut olivat Iittalassa keskivertoa suuremmat. Asian tarkempi selvitys herätti johdon. Nähtiin, että ihmiset olivat ajautumassa syrjäytymisen ja jopa itsemurhien tielle. Silloin kehitettiin varhaisen välittämisen malli, jotta työntekijöiden elämä ei pääsisi luiskahtamaan kokonaan raiteiltaan.

Ja se oli kannattavaa. Kun siihen satsasi 100 000 euroa, saatiin takaisin 750 000 euroa säästöinä.

Katso Tarja Hakulisen juttu

(MTV3 - STT)