Nuoret ovat lihoneet reilusti 20 vuodessa

Nuorten lihavuus ja ylipaino ovat yleistyneet 2000-luvulle tultaessa. Vuonna 2001 lihavia nuoria oli kolme ja muutaman kilon ylipainoisia nuoria kaksi kertaa enemmän kuin 20 vuotta sitten. Eniten yleistyi tyttöjen lihavuus, joka viisinkertaistui.

- On hyvin huolestuttavaa, että paino-ongelmaisten määrä on kasvanut näin paljon, kuvailee dosentti Jaana Laitinen Oulun Työterveyslaitokselta.

Tuoreen, vielä julkaisemattoman tutkimuksen tulos kuvaa hänen mukaansa suomalaisen yhteiskunnan nykytilaa.

- Ylipaino ja lihavuus näyttävät lisääntyvän kaikissa ihmisryhmissä, hän jatkaa.

Laitinen selvitti tuloksen vuosina 1985-1986 syntyneiden pohjoissuomalaisten syntymäkohortista. Siihen on kerätty Oulun ja Lapin lääneissä syntyneiden nuorten tietoja vuonna 2001, kun he olivat 15-16-vuotiaita. Aineisto kattaa vajaan 8000 nuoren tiedot, joita on verrattu vuonna 1966 syntyneiden pohjoissuomalaisten vastaaviin tietoihin vuodelta 1980. Aiemmin syntyneitä oli aineistossa runsaat 8000.

Tutkimustulos kuvaa Laitisen mukaan pohjoissuomalaisten tilannetta ja antaa pitkälti suuntaa koko maan tilanteesta. Laitinen kertoo, että nuoruuden paino-ongelmat seuraavat yleensä mukana aikuisuuteen.

Tutkimusaineiston vuonna 1966 syntyneistä kahdeksan prosenttia oli lihavia vielä 31-vuotiaina. Yleisempiä olivat lievemmät paino-ongelmat, miehistä 40 ja naisista 20 prosenttia painoi liikaa. Laitisen mukaan lihavuus näyttää yleistyvän iän myötä. Tavoite kuitenkin olisi, ettei paino lisääntyisi aikuisuudessa viittä kiloa enempää.

Ruokasuositukset unohtuneet

Nuorten paino-ongelmat johtuvat osin huonoista ruokatottumuksista. Jaana Laitinen selvitti, mitä 15-16-vuotiaat syövät. Hän tarkasteli ruokatottumuksia myös alueellisesti, sillä aineisto kattoi lisäksi tiedot niistä Pohjois-Suomessa vuosina 1985-1986 syntyneistä henkilöistä, jotka olivat muuttaneet Etelä-Suomeen.

Tuoreita vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötäväksi päivittäin. Pojista vain 13 ja tytöistä 26 prosenttia kertoi tekevänsä näin.

- Tulos on erityisen huolestuttava, Laitinen kuvailee.

Kalaruokia puolestaan suositellaan syötäväksi vähintään kaksi kertaa viikossa. Valtaosa tytöistä ja pojista ilmoitti kuitenkin tekevänsä näin harvemmin.

Myös tärkeimmän kuidun lähteen eli ruisleivän syönnissä on parantamisen varaa. Pojista joka viides ja tytöistä joka kolmas syö enintään yhden viipaleen ruisleipää päivittäin.

Makkaraa ja limsaa

Nuorille maistuivat sen sijaan herkut. Runsas kolmasosa pojista ja tytöistä ilmoitti käyttävänsä päivittäin tai lähes päivittäin sokerisia virvoitusjuomia, suklaata, karkkia tai sipsejä. Suosituimpia ovat virvoitusjuomat.

- Näin usein käytettynä herkut korvaavat jotakin terveellisempää ruokaa tai ovat ylimääräistä energiaa, Laitinen toteaa huolestuneena.

Makkararuoat ovat erityisesti poikien suosiossa. Kolmasosa pojista ilmoitti syövänsä niitä useana päivänä viikossa, kun suositus on kerran tai harvemmin.

Pojille maistuu myös kahvi. Pohjoisessa juodaan enemmän pannukahvia, etelässä suodatinversiota ja teetä.

Jaana Laitisen mielestä nuorten huonoihin ruokatottumuksiin pitäisi puuttua napakasti. Oman panoksensa tekee kodin terveyskasvatus sekä koulun terveystiedon ja kotitalouden tunnit. Merkittävä askel oikeaan suuntaan olisi hänen mielestään myös se, että kaikista kouluista löytyisi toimiva vesijuomapiste limsa- ja karkkiautomaattien sijaan.

(MTV3-STT)