Nuoret omakotirakentajat kittaushommissa

Nauhoitusta varten on käytettävä sopivaa tasoitetta tai kittiä - sen on sisällettävä riittävästi liima-aineita. Ennen kaikkea siinä on aina käytettävä paperinauhaa. Valitettavasti vieläkin monessa rakennustarvikeliikkeessä tarjotaan tähän tarkoitukseen lasikuitunauhaa, mutta sen käyttäminen on ehdottomasti kielletty.

Kun pohjakitti on levitetty, paperinauha painetaan siihen ensin sormin ja sen jälkeen vedetään pakkelilastalla päältä siten, että kaikki ilma varmasti poistuu sen alta ja nauha jää litteäksi, rypyttömäksi ja suoraksi. Ylimääräisen tasoitteen voi pyyhkäistä nauhan päälle.

Kun tasoite on kuivunut, tehdään kevyt välihionta ja lisätään kerros tai kaksi pintatasoitetta.

Ruuvinkannat käsitellään saman mallin mukaisesti. Ensimmäisen kerroksen voi vetää nauhoitustasoitteella, seuraavan pintatasoitteella. Jos se kuivuttuaan on vetäytynyt kuopille kantojen kohdalla, vedetään vielä toinen pintatasoitekerros.

Ulkonurkan käsittelyyn on monenlaisia konsteja. Tällä kertaa Reiska käytti metallivahvisteista, paperipintaista nauhaa, jossa on vahvikkeena metallinauha kulman molemmin puolille. Se painetaan kittiin samalla tavalla kuin suorassa seinässäkin tehtiin - tiukasti käsillä kiinni kulman molemmin puolin taittaen, ja levitetään sitten molemmille sivuille kittiä päälle.

Tällaisessa nauhassa on sekin hyvä puoli, että se oikaisee hiukan nurkkaa, joka on saattanut jäädä epätasaiseksi.

Hiomiseen käytetään perinteistä, varrellista lastaa. Nykyään työtä helpottamaan on myös saatavissa imurilla varustettu, sähkökäyttöinen hiomakone. Tällaisen voi hakea rakennusvälinevuokraamosta. Koostaan huolimatta laite on kevyt käsitellä ja sen päätä voi käännellä kohteen mukaan, joten sillä voi hioa myös katot.

Kuumia ja hankalia hengitys- ja silmäsuojaimia ei tarvita, kun pöly katoaa saman tien imurin uumeniin. Aivan kaikkea sekään ei tee - nurkat täytyy edelleen hioa käsipelillä.

(JKA 13.2.2005)