Nujakoivat valtuustot voi pian heittää ulos

Suomessa on monia kuntien ja kaupunkien valtuustoryhmiä, joiden valtuustokausi on mennyt keskinäiseen kinasteluun. Esimerkiksi Oulun läänin eteläosassa sijaitsevat Pyhäjärvi ja Haapajärvi ovat ajautuneet kumpainenkin valtuustojensa sisällä ristiriitoihin.

– Erityisesti Pyhäjärvi on kunnostautunut näissä riita-asioissa varsin mallikkaaksi. Pyhäjärvellä on varmasti riidelty koko valtuustokausi, ja meno on ollut hurjaa. Siellä ei riidellä vain poliittisista näkemyseroista, vaan siellä on menty asioiden lisäksi myös henkilökohtaisuuksiin ja valtuustojen kokouksissa on käytetty värikästä kieltä, kertoo toimittaja Minna Akimo sanomalehti Kalevasta.

– Tuntuu, että riidellään joka asiasta ilman, että päätöksiä pystytään tekemään.

Myöskään Haapajärvellä valtuuston keskinäiset suhteet eivät ole Akimon mukaan "onnen ilotulitusta".

– Haapajärvellä riidellään ja salataan asioita. Näillä pienillä paikkakunnilla näyttää olevan salauspolitiikka yleistä. Esimerkiksi toimittajille asioista ei kerrota, haluttuja asiakirjoja ei lähetetä eikä niistä puhuta. Asioita käsitellään salaisina ilman, että niille olisi edes kestäviä perusteita.

Politiikan tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Anne Luomala myöntää, että riitelyä, joka estää kunta-asioiden eteenpäin viemisen, esiintyy jonkin verran.

– Riitelyä tapahtuu niin pienillä paikkakunnilla kuin suurissa kaupungeissakin, sanoo Luomala.

– Henkilökohtaisuuksiin menemisiäkin esiintyy, mutta ne ovat lähinnä yksittäistapauksia.

Syyt värikkäät ja psykologiset

Riita-aiheiden haitari voi pahimmillaan kunnanvaltuustoissa rämpsähtää hyvinkin pitkäksi.

Useimmiten syynä ovat ajankohtaiset ja paikalliset asiat, kuten kaavamuutos, suuri rakennushanke tai koulujen lakkauttamiskysymykset. Toki pienemmistäkin asioista on väännetty.

Toimittaja Minna Akimo uskoo, että valtuuston kärhämöinti on monien syiden summa. Toisaalta joidenkin valtuutettujen poliittinen kokemattomuus voi olla myrkkyä ryhmädynamiikalle, toisaalta taas kunnallispolitiikan tervaskannot saattavat laittaa kapuloita rattaisiin.

– Kun on pienet piirit ja pieni kunta, niin politiikan tekemisen taustalle tulee henkilökohtaisia kaunoja. Eli jos on oltu kunnallispolitiikassa vuosikausia mukana ja tunnetaan ihmiset myös henkilökohtaisen elämän puolelta, niin sieltä saattaa tulla painetta, Akimo pohtii.

Politiikan tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Anne Luomala arvioi puolestaan, että syyt valtuuston tulehtuneisiin henkilösuhteisiin voivat joskus olla heijastuksia henkilökohtaisista menneisyyden erimielisyyksistä.

– Voi olla, että taustalla on pitkä kunnallispoliittinen historia, josta on jäänyt jotakin hampaankoloon. Voi myös olla, että jollakin paikkakunnalla on ollut pitkään tietyt puolueet vallassa, ja jos uudet haastajat eivät saa tarpeeksi esiintulo- ja vaikuttamismahdollisuuksia, silloin turhautuminen voi purkautua epäasiallisena puheena.

Hankalaksi koettu valtuustojäsen voi kokea itse myös rooliristiriitaa.

– Ehdokas ajaa ensin tietyn intressiryhmän asioita, mutta kun hän tulee valituksi, hänen tulisi pystyä ajattelemaan kaikkien kuntalaisten etuja. Silti pitäisi tulla esille ja tuoda omien äänestäjien asioita esille.

Luomalan mukaan vastuu valtuustotyöskentelyn sujumisesta kuuluu puheenjohtajalle.

– Puheenjohtajalla on merkittävä rooli siinä, mitä hän sallii valtuustosalissa puhuttavan.

Riitaisat valtuutetut pettävät äänestäjät

Valtuuston sisäinen nujakointi vaikuttaa myös kuntalaisten elämään: kokoukset venyvät yön yli, asioita jätetään pöydälle eikä konkreettisia päätöksiä tule. Myös pieni, orastava kiinnostus kuntapolitiikkaa kohtaan voi kuihtua, jos kuntapolitiikka näyttäytyy jatkuvassa negatiivisessa valossa.

– Kyllähän se varmasti kuntalaisia harmittaa, jos kunnasta tulevat uutiset kertovat aina riidoista, kiistelystä sekä siitä, ettei mitään lopulta saada päätettyä. Esimerkiksi pyhäjärveläisiltä on tullut viestiä, että nätimminkin asioita voisi hoitaa. Lisäksi kuntalaiset ovat huolissaan kotikaupunkinsa imagosta, toimittaja Minna Akimo sanoo.

Eripurainen, riitelevä valtuusto on huono valtuusto, joka ei toimi kuntalaisen parhaaksi ja on etenkin äänestäjilleen pettymys.

– Kieltämättä se aiheuttaa sitä, ettei valtuustotyöskentely kiinnosta laajemmin ja on vaikea saada ehdokkaita, toteaa politiikan tutkija Anne Luomala.

Nujakoivan kunnan- tai kaupunginvaltuuston voi heittää pihalle 28. päivänä tätä kuuta.