Norppakuolemia ennätysmäärä Saimaalla

Norppia on kuollut tänä vuonna ennätyksellisen paljon Saimaalla. Metsähallituksen mukaan tähän mennessä on löytynyt 28 kuollutta norppaa, kun aiempina vuosina luku on pysytellyt parissakymmenessä.

Norppien suurimpia uhkia on verkkokalastus. Tämän kuun alussa löytyi kuolleena kookas ja hyväkuntoinen naaras, joka oli takertunut muikkuverkkoon Puumalan Liittokivenselällä. Metsähallitukseen on ilmoitettu 48 kalanpyydyksiin kuollutta saimaannorppaa vuosituhannen vaihteesta lähtien.

Verkkokalastuksen välttäminen norpanpoikasten vierotusaikaan keväällä ja alkukesästä on keino elvyttää kantaa. Metsähallitus sopii vuosittain lähes sadan vesialueen omistajan kanssa vapaaehtoisista kalastusrajoituksista.

Myös vähälumiset ja lämpimät talvet uhkaavat norpanpoikasia. Ne jäävät silloin vaille umpinaisen lumipesän suojaa ja joutuvat syntyessään avojäälle. Kuutti on helppoa riistaa jäällä liikkuville villieläimille. Viime keväänä norppien pesintäolot olivat vaikeat ja poikasia kuoli paljon.

Itämeren hallikanta sen sijaan kaksinkertaistunut

Sen sijaan harmaahylkeiden määrä on kaksinkertaistunut Itämerellä tällä vuosituhannella. Pyyntikiintiötä ei olla kuitenkaan näillä näkymin lisäämässä, vaikka harmaahylkeet tekevät vahinkoa kalastukselle. Suomessa ollaan toiveikkaita sen suhteen, että Euroopan komissio taipuu Suomen pyyntöön saada maksaa korvauksia hyljevahingoista.

Harmaahylje- eli hallikannat ovat kasvaneet Itämerellä viime vuosina 10-12 prosentin vuosivauhtia. Kun vuonna 2000 halleja oli noin 10 000 yksilöä, niin tänä vuonna kannaksi arvioidaan 22 000 yksilöä.

Hylkeet ja kalastus ovat aiheuttaneet konflikteja myös Pohjois-Atlantilla. Kanadan rannikolla turskakanta romahti muutama vuosi sitten samaan aikaan kun hyljekanta oli kääntynyt roimaan kasvuun.

Kanadan hyljekannan määräksi arvioidaan noin viisi miljoonaa hyljettä. Konferenssin tiukimmissa puheenvuoroissa kanadalaiset halusivat metsästää pois kaikki hylkeet.

Suomessa ja Ruotsissa harmaahylkeiden populaatiota halutaan ylläpitää.

- Suomella on selkeät ohjeet EU:sta, eikä niiden yli voi mennä, huomauttaa ylitarkastaja Madeleine Nyman maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kaatolupia riittää

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää vuosittain noin 600 harmaahylkeiden kaatolupaa. Hallijahti on kuitenkin niin vaativaa, että puolet luvista jää käyttämättä.

Siihen, miten suureksi hyljekanta voi Itämerellä lopulta kasvaa, ei tutkijoilla ole yksiselitteistä vastausta. Kyse on paitsi ekosysteemistä, myös sosioekonomisten näkökohtien huomioon ottamisesta.

Toisaalta on seurattava kalakantojen sääntelyä. Esimerkiksi Selkämerellä silakkaa riittää vielä hyvin sekä hylkeille että kalastajille, sanoo erikoistutkija Eero Aro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Harmaahylkeiden ravinnosta Pohjanlahdella noin 80 prosenttia on silakkaa.

(MTV3-STT)