Norjalaisjohtaja lahjusoikeudenkäynnissä: "Kyse ei ollut lahjonnasta"

Suomalaisia merenkulkulaitoksen virkamiehiä ei lahjottu, norjalaisen DSND-varustamon ex-johtaja sanoi aamulla merenkulkulaitoksen lahjusoikeudenkäynnissä. - Matkoilla neuvoteltiin ja perheet olivat mukana, koska matkoilla oli myös vapaa-aikaa, Terje Tellefsen sanoi Helsingin käräjäoikeudessa. - Laskujen perinnässä suomalaiset olivat brutaaleja.

Tellefsen oli toimitusjohtajana suomalaisia monitoimimurtajia vuokranneessa Uggland-varustamossa. Uggland fuusioitui DSND-varustamoon 1995, jonka toimitusjohtajaksi Telllefsen siirtyi. Juuri näiden yritysten epäillään lahjoneen merenkulkulaitoksen johtoa.

- Meillä oli kannattavia vuosia ja huonoja vuosia, nyt DSND:stä vakuutusalalle siirtynyt Tellefsen sanoi murtajavuokrauksen kannattavuudesta. Syyttäjä Ritva Sahavirta tenttasi norjalaista pitkään murtajien rahtaussopimuksista ja maksuista Suomeen.

- Vuositasolla murtajavuokraus oli noin sadan miljoonan Norjan kruunun liiketoimintaa. DSND:n liikevaihto oli tuolloin yli kaksi miljardia kruunua, joten siinä suhteessa merkitys ei kovin suuri ollut, Tellefsen sanoi. DSND:llä oli 90-luvun lopulla käytössään noin 40 laivaa. - Hallinnoin niitä kaikkia.Tässä on kyse vain kolmesta laivasta.

Tellefsen kertoi, että varustamon ja merenkulkulaitoksen sopimusten mukaan merenkulkulaitoksen oli osallistuttava monitoimimurtajien markkinointiin ja asiakkaiden hankintaan. - Alkuvaiheessa emme olisi saaneet sopimuksia ilman mkl:n apua. Juuri Lennart Hagelstamin asiantuntemus oli erittäin tärkeää.

- Olisi ollut epäsuotuisaa, jos mkl:n edustajat eivät olisi olleet mukana esittelemässä aluksia.

Kyösti Vesterisen asianajaja Jukka Peltonen otti esille kaksi Vesterisen Norjan matkaa. Olivatko nämä tällaisia edustus- ja esittelytilaisuuksia?

- Kyllä.

Miten suhtaudutte siihen, että merenkulkulaitoksen johtajien vaimot olivat mukana?

- Vaimon kuului olla mukana. Se ei ole shipping-alalla lainkaan epätavallista.

Maksuviivästyksiä 1998 ja 1999

Tellefsen sanoi, että maksuissa DSND:ltä merenkulkulaitokselle oli 1998 ja 1999 viivästyksiä, jotka johtivat neuvotteluihin mm. viivästyskorkojen suuruudesta. Syy maksurästeihin oli Tellefsenin mukaan se, että DSND:n asiakkaat eivät maksaneet isoja laskujaan. - Kerroimme tästä likviditeettiongelmasta suomalaisille. Mitään helpotuksia emme kuitenkaan vaatineet.

- Merenkulkulaitos peri laskuja brutaalilla tavalla. Muun muassa Fennica pysäytettiin pariksi tunniksi Brasilian matkalla. Se oli epäystävällistä. Siinä tilanteessa lasku maksettiin. Muut tahot sen sijaan jättivät viivästyskorkoja perimättä. Merenkulkulaitos oli vaativa toimittaja, Tellefsen totesi.

Hänen mukaansa DSND:n ja mkl:n neuvotteluissa 1998 ja 1999 muutettiin murtajien vuokraehtoja. - Muutokset olivat edulllisia merenkulkulaitokselle, ei DSND:lle.

Tellefsenin mukaan merenkulkulaitoksen kanssa ei käyty sellaisia neuvotteluja, että mkl:stä olisi tarkoituksella lähetetty laskuja myöhemmin kuin mitä sopimuksessa luki. -Toisinaan jouduimme jopa pyytämään laskuja mkl:stä.

"Matkoilla keskusteltiin"

Tässä lisää otteita Tellefsenin kuulemisesta salissa.

Syyttäjä Sahavirta tivasi norjalaisten maksamista matkoista ulkomaille Lennart Hagelstamin kanssa Etelä-Afrikkaan, Miamiin, Karibialle ja Brasiliaan.

- Matkoilla oli tarkoitus löytää aikaa keskusteluille laivoista ja uusista projekteista. Keskustelimme käyttövaihtoehdoista. Muuten oli hyvin vaikaa löytää aikaa, Tellefsen sanoi. - Tuohon aikaan olin hyvin kiireinen.

Miksi perheet olivat mukana? syyttäjä painosti.

- Matkojen ajankohtaan osui myös vapaa-aikaa. Pidimme kokoukset ja perheet olivat mukana vapaa-ajan vieton takia.

Miksi matkojen laskut kierrätettiin markkinointiyrityksen kautta eikä viety suoraan DSND:n kirjanpitoon?

- Se tehtiin väärinymmärysten välttämiseksi. Jälkikäteen voi sanoa, että järjestely ei ollut onnistunut. Konsernijohtaja on kuitenkin hyväksynyt kaikki matkani, Tellefsen sanoi. - Mielestäni tässä oli kyse oikeutetuista matkoista, jotka liittyivät liiketoimintaan.

- Nämä asiat on jälkikäteen selvitetty DSND:ssä. DSND ei ole tehnyt virheitä, Tellefsen korosti.

Miksi Hagelstamilla ja Eeropekka Koivumäellä oli norjalaisyhtiön Visa-kortit?

- Se liittyy yhteistyön alkuun. Heilllä oli tarve olla erilaisissa esittelyissä ja tilaisuuksissa läsnä, eikä heillä ollut merenkulkulaitoksen luottokorttia. Lentolippujen hankinnassa oli ollut vaikeuksia.

Oliko Ugglandilla tai DSND:llä tapana luovuttaa luottokortteja muille?

- Ei tämä oli erityinen päätös, joka tehtiin sen takia, että heillä ei ollut luottokortteja.

Miksi Koivumäelle annettiin rahasuorituksia?

- En muista muuta kuin että kyse oli korvauksista. Muistaakseni kyse lentomatkoista.

Mistä lentomatkoista?

- En muista tarkemmin. Kyse oli kulujen kattamisesta.

Mistä kuluista?

- Ne on dokumentoitu matkalaskuissa.

Muistatteko, että tositteet olivat valokopioita lentolipuista. Kelpaavatko valokopiot yhtiön kirjanpitoon?

- Nykyään vaadimme alkuperäiset, aiemmin valokopiot kelpasivat.

Annoitteko rahat Koivumäelle ilman takaisinmaksuvelvollisuutta kuultuanne, että hänellä on taloudellisia vaikeuksia?

- Tässä on kyse todellisten kulujen korvaamisesta.

Oikeudenkäynti jatkuu syyskuulle

Merenkulkulaitoksen pääjohtajaa Kyösti Vesteristä, osastopäällikkö Lennart Hagelstamia ja toimistoinsinööri Eeropekka Koivumäkeä syytetään ensisijaisesti törkeästä lahjuksen ottamisesta.

Syyttäjän mukaan johtajat ovat ottaneet lahjuksia 90-luvulla mm. matkoina ja kestityksenä norjalaiselta DSND-varustamolta. Samaan aikaan merenkulkulaitos vuokrasi suomalaisia monitoimimurtajia varustamolle. Syytteiden mukaan kolmen johtajan saamien lahjusten yhteissumma oli noin satatuhatta euroa. Johtajat ovat kiistäneet syytteet.

Jutun käsittelypäivät ovat venyneet pitkiksi. Esimerkiksi torstaina istunto alkoi aamuyhdeksältä ja kesti lähes iltayhteentoista.

Oikeudenkäynti on määrä saada päätökseen syyskuun alkupäivinä.


(MTV3-Jarkko Sipilä)

(Seitsemän uutiset 23.08.2002)

Lue myös:

    Uusimmat