Norja aloitti jälleen valaanlihanviennin

Vientikaupat tehneen perheyrityksen johtaja Ole Mindor Myklebust toivoo, että "maistiaisia" seuraavat uudet tilaukset.

- Toivomme, että valaanpyynti käy yritystaloudellisesti kannattavaksi. Meillä on ollut tarpeeksi ongelmia viime vuosina, hän kertoi uutistoimisto TT:lle. Hän johtaa perheyritystä, joka pyytää valaita omalla aluksellaan.

Tavallisesti Myklebust Trading AS kauppaa valaanlihan kotimarkkinoille. Valaanpyytäjän näkökulmasta Norjan 35 valaanpyyntialukselle täksi vuodeksi myönnetty pyyntikiintiö - 671 lahtivalasta - on liian pieni.

-Pohjois-Atlantin 100 000 valaasta pyydämme vuodessa vähemmän kuin yhden prosentin verran. Neljä prosenttia olisi sopiva (määrä) valaskannan kestävän kehityksen kannalta, hän arvioi.

Valas uhka kalakannalle?

Ole Mindor Myklebustin mielestä pohjoisen Atlantin valaskantaa pitäisi rajoittaa, koska sen runsastuminen verottaa kalasaaliita.

-Terve valas syö 300-400 kiloa kalaa vuorokaudessa, mm. villakuoretta, joka on turskan tärkeä ravintokala. Valas ahtaa itseensä vuodessa viisi tonnia turskaa ja viisi tonnia silliä, hän huomauttaa.

Myklebust tähdentää, että Norjalla on täysi oikeus pyytää ja viedä valaanlihaa. Kansainvälisen valaanpyyntikomission pyyntikielto ei velvoita Norjaa, joka on jättäytynyt suojelusopimuksen ulkopuolelle.

Norjan hallitus kielsi viennin kansainvälisen painostuksen takia, kun pyynti sallittiin uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen 1993. Viime vuonna hallitus päätti sallia vienninkin.

Valaanlihakauppaa valvotaan DNA-rekisterin avulla. Jokaisesta norjalaisten pyytämästä valaasta talletetaan tieto erityiseen rekisteriin. DNA-tietoja vertaamalla voidaan varmistaa se, ettei jälleenmyyntiin tuleva valaanliha ole peräisin salapyynnistä.

(MTV3-STT)