Nobelin rauhanpalkinto Itä-Timoriin

Nobelin tämänvuotinen rauhanpalkinto myönnettiin kahdelle Itä-Timorin ihmisoikeustaistelijalle. Palkinnon saivat piispa Carlos Filipe Ximenes Belo ja Jose Ramos-Horta, joka on tunnettu ponnisteluistaan Itä-Timorin itsenäisyyden puolesta.

Norjan Nobel-komitean mukaan Belo ja Ramos-Horta saivat palkinnon "työstään oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen ratkaisun saavuttamiseksi Itä-Timoriin". Rauhanpalkinnon arvo on noin 5,1 miljoonaa markkaa ja se luovutetaan 10. joulukuuta Oslossa.

Piispa Belo (48) on jo vuosia taistellut Indonesian miehitystä vastaan Itä-Timorissa. Belo oli ehdolla rauhanpalkinnon saajaksi jo viime ja toissa vuonna. Hänet nimitettiin vuonna 1988 Itä-Timorin katolisen kirkon piispaksi. Heti aluksi hän tuomitsi miehittäjien vallan sekä heidän käyttämänsä terrorin, jolla yritettiin tukahduttaa itätimorilaisten kulttuuri-identiteettiä.

Ramos-Horta toimii nykyisin Itä-Timorin itsenäisyysliikkeen edustajana Euroopassa. Hän johtaa Itätimorilaisten vastarintaliikkeen kansallista neuvostoa (CNRM). Ramos-Horta poistui Itä-Timorista vuonna 1975 juuri ennen kuin Indonesia valtasi sen.

Itä-Timor: yli 20 vuotta Indonesian ikeen alla

Lähes 21 vuotta on kulunut siitä, kun Indonesian hallituksen sotilaat nousivat maihin Itä-Timorissa, entisessä Portugalin siirtomaassa. Sota, nälkä ja taudit ovat tappaneet miehityksen aikana yli 200 000 ihmistä.

Indonesialaiset eivät kohdanneet massiivista sotilaallista vastarintaa tunkeutuessaan Timorin saaren itäosaan, mutta Itä-Timorin katolinen väestö ei halunnut milloinkaan tulla osaksi maailman suurinta islamilaista valtiota.

Itä-Timorin alkuperäisasukkaat, etenkin nuoret, ovat nousseet miehittäjiä vastaan monta kertaa, mutta jokainen kapinointiyritys on murskattu verisesti.

Sissit piileskelevät viidakossa

Fretilin-itsenäisyysliike oli julistanut Itä-Timoriin "kansantasavallan" juuri ennen kuin Indonesia tunkeutui maahan joulukuussa 1975. Nyt Fretilinistä on jäljellä vain muutaman sadan miehen sissiarmeija, jonka sotilaat piileskelevät viidakossa ja jonka hallussa on vain vähäinen määrä tuliaseita.

Itä-Timorista tuli Indonesian 27. maakunta kesäkuussa 1976. Saaren Hollannille kuuluneen länsiosan Indonesia oli saanut haltuunsa toisen maailmansodan jälkeen. YK ei ole hyväksynyt saaren itäosan liittämistä Indonesiaan, mutta alueliitoksen on tunnustanut pieni joukko maita, mm. Australia. Yleisesti Itä-Timorin katsotaan kuuluvan edelleen Portugalille.

Indonesia on sotilaallisesti ylivoimainen, ja se pitää itätimorilaisia rautaisessa otteessaan käyttäen hyväkseen salaisia agentteja, soluttautujia ja ilmiantajia. Fretilinin on lähes mahdotonta rekrytoida uusia kannattajia. Vastarintaa on sen vuoksi ilmaistu viime vuosina enimmäkseen rauhanomaisilla mielenosoituksilla. Hallituksen joukot ovat kerta toisensa jälkeen käyttäneet aseita aseettomia mielenosoittajia vastaan.

Unohdettu sota

Itä-Timor nousi uudelleen otsikoihin vuonna 1991, kun Indonesian joukot surmasivat yli 200 ihmistä Itä-Timorin pääkaupungin Dilin hautausmaalla. Kaksi länsimaista toimittajaa sai verilöylyn kuvatuksi, ja järkyttävät kuvat levisivät ympäri maailmaa. Itä-Timorin tilanteeseen on etsitty useaan otteeseen ratkaisua neuvotteluteitse, mutta turhaan.

Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen itätimorilaiselle piispalle ja itsenäisyysaktivistille on jo ehtinyt herättää myös huolta: kovan linjan kannattajat Indonesiassa saattavat pitää palkintoa lopullisena todisteena siitä, että Indonesia on joutunut kansainvälisen salaliiton uhriksi.
(STT-Reuter-NTB-DPA-AFP)

Lue myös:

    Uusimmat