Nobelin rauhanpalkinto Bangladeshiin

Nobelin rauhanpalkinto jaetaan bangladeshilaisten Muhammed Yunusin ja Grameen-pankin kesken. Norjan Nobel-komitea myönsi palkinnon taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisestä.

- En voi uskoa tätä. Olen valtavan iloinen ja kiitollinen, Yunus sanoi Norjan yleisradioyhtiölle NRK:lle Bangladeshista.

Grameen-pankkia pidetään eräänlaisena "köyhien pankkina". Taloustieteilijä Yunus perusti Grameenin vuonna 1976 jakamaan mikroluottoja, yhteiskunnan vähäosaisimmille myönnettäviä pienlainoja.

Yunus aikoo lahjoittaa koko palkintosumman "hyviin tarkoituksiin". Yunus sanoo käyttävänsä rahoja muun muassa projektiin, jonka avulla pyritään tuottamaan halpaa ja ravitsevaa ruokaa köyhille. Hän suunnittelee ohjaavansa varoja myös silmäsairaalalle, juomaveden saatavuuden parantamiseen ja terveydenhuoltoon.

- Lahjoitan kaikki rahat näille hankkeille ja yrityksille. Ne ovat täysin sosiaalisia eivätkä voittoa tavoittelevia organisaatioita.

Viime vuonna rauhanpalkinnon jakoivat Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ja sen johtaja Mohamed El Baradei.

Rauhanpalkinnon arvo on runsaat miljoona euroa.

Ahtisaari: Nobel meni hyvään osoitteeseen

Yksi ennakkosuosikki palkinnon saajaksi oli presidentti Martti Ahtisaari. Hän oli ehdolla työstään rauhanvälittäjänä Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen GAMin välillä.

- Mahdollisuuteni olivat tänä vuonna, enkä usko, että rauhanpalkintoa minulle enää koskaan myönnetään. En myöskään suunnitellut elämääni tämän palkinnon varaan, Ahtisaari totesi MTV:n uutisille.

Helsingin Sanomille Ahtisaari totesi, ettei soisi enää olevansa ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Ahtisaari ei halua olla "joka vuosi tällaisten spekulointien kohteena".

Ahtisaaren mielestä Nobelin rauhanpalkinto meni hyvään osoitteeseen.

- Sitä on vaikea sanoa, menikö se oikeaan osoitteeseen, mutta hyvään osoitteeseen se meni. Tunnen pankin ja sen toiminnan, ja sillä on saatu tavattoman paljon myönteistä kehitystä aikaan, Ahtisaari sanoo.

Ahtisaaren mielestä viime vuosina on ollut nähtävissä, että Nobelin rauhanpalkinto on muuttumassa enemmän yleiseksi kehityspalkinnoksi. Hän viittaa Yunusin ohella kenialaiseen ympäristöaktivistiin Wangari Maathaihin, joka palkittiin rauhan Nobelilla vuonna 2004.

Ahtisaaren mukaan palkinnon yhteydessä voidaan käydä keskustelua siitä, kuuluuko kehitystyö Nobelin rauhanpalkinnon piiriin ja mikä lasketaan nykymaailmassa rauhan tekemiseksi. Hänen mielestään kehitys- ja ympäristötyölle voitaisiin hyvin perustaa oma Nobel. Tällöin perinteisempi rauhan tekeminen ja konfliktinratkaisu voitaisiin pitää omana alueenaan.

- Ehkä olisi paikallaan perustaa erillinen palkinto kehitystä tukemaan, Ahtisaari pohtii.

Halonen onnitteli Nobel-voittajaa

Presidentti Tarja Halonen on esittänyt onnittelut Grameen-pankille ja sen perustajalle professori Muhammed Yunusille Nobelin rauhanpalkinnon johdosta.

Presidentti Halosen mukaan professori Yunusin ja Grameen-pankin uraauurtava työ pienrahoituksen kehittämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi ansaitsee maailmanlaajuista arvostusta.

- Yhteiskunnan kestävän rauhan ja kehityksen keskeinen pilari on kaikkien kansalaisten voimavarojen hyödyntäminen, presidentti muistuttaa.

Grameen-pankki on Halosen mukaan toiminnallaan osoittanut, miten rahastomuotoinen köyhille suunnattu toiminta voi olla kestävää ja saada aikaan vakautta sekä parantaa kansalaisten - niin naisten kuin miestenkin - elinolosuhteita.

- Tästä on osoituksena se, että Grameenin toiminnassa luotua mallia on menestyksekkäästi kopioitu myös muissa kehitysmaissa ja jopa teollisuusmaissa, Halonen sanoo onnittelukirjeessään.

(MTV3-STT)