Niinistö varoittaa kansalaisia tuhlaushuumasta

Talousnäkymät ovat hyvät, mutta tiukasta linjasta ei voi tinkiä tuumaakaan ensi vuoden budjettia valmisteltaessa, varoitti valtiovarainministeri Sauli Niinistö tänään. Ministerin talouspoliittista kurinpalautussaarnaa säestivät valtiosihteeri Raimo Sailas, ylijohtaja Martti Hetemäki sekä budjettipäällikkö Timo Viherkenttä. Ministeriö korotti tänään ennustettaan talouskasvusta 3,9 prosentista 4,7 prosenttiin.

Valtiovarainministeriö on nyt käynyt läpi ministeriöiden kanssa kierroksen kehysneuvotteluja ensi vuoden budjetista. Esitys ei ole vielä valmis, ja hallitus neuvottelee siitä ensi tiistaina.

-Velkaantuminen ei ole kadonnut minnekään. Ne lyhennykset mitä on toistaiseksi voitu pääosin yksityistämistulojen avulla tehdä, ovat varsin minimaalisia, sanoi Niinistö. Niinistö ei suostunut kertomaan lukuja tulevista kehyksistä, veronalennus- tai velanlyhennystavoitteista. Edelleen pidetään kiinni hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta, etteivät valtion reaalimenot nouse yli vuoden 1999 tason. Niinistö toivoi, että tänä syksynä voidaan sopia ensi vuoden budjetista ja veronalennuksista yhtä aikaa, eikä eroteta niitä toisistaan kuten tänä vuonna tehtiin. Ylikuumentumisen riski merkittävä

Niinistön mukaan tällä hetkellä ei voi sanoa, että talous olisi ylikuumentunut, mutta ylikuumentumisen vaara on merkittävä. Vaaran merkkeinä hän mainitsi joillakin aloilla vallitsevan työvoimapulan, luotonoton kasvun sekä pörssin huikean nousun.

Visa vinkuu.

-Nämä ilmiöt ovat kovin tutunoloisia. Niillä on juuria siinä 1980-luvun unenomaisessa elämässä, joka sitten päättyi painajaiseen, Niinistö varoitti. Riskejä löytyy myös ulkomailta: jos Yhdysvaltain talouskasvu ja pörssihuuma katkeavat, on sillä nopeasti vaikutuksia Suomessakin. Niinistö kehotti myös kotitalouksia ja yksityisiä kansalaisia pitämään jalat maassa ja laskemaan tarkasti, mihin rahat todella riittävät. Ylikuumentumisvaara ei Niinistön mukaan silti merkitse sitä, että nyt olisi luovuttava hallitusohjelmassa luvatuista tuloveron alennuksista. Työllisyyden parantamiseksi on aivan välttämätöntä jatkaa verokiilan pienentämistä, hän sanoi.

Suomi ikääntyy nopeimmin EU:ssa


Hetemäki katsoi, että työmarkkinatilanne osoittaa rakenteellisten uudistusten tarpeen. Nyt on avoimia työpaikkoja saman verran kuin vuoden 1988 alussa - siitä huolimatta, että työttömyys on 10 prosenttia eikä viisi. Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Osasyy tähän on puute koulutetusta työvoimasta, mutta myös verokiila vaikuttaa, Hetemäki arvioi.

Työllisyysaste on laman jäljiltä jäänyt yhä lähes kymmenen prosenttiyksikköä alle kymmenen vuotta sitten vallinneen tason. Samalla huoltosuhde heikkenee - Suomi ikääntyy nopeammin kuin mikään muu EU-maa, huomautti Sailas. Vanhimmat ikäryhmät kasvavat nopeimmin. -Sen kaltaista maahanmuuttoa ei kyllä millään voi ajatella, joka muuttaisi näitä perusasetelmia, Sailas sanoi.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat