Niinistö: Suomessa seurattava Euroopan kovan ytimen kehittymistä

Suomen pitäisi kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön mielestä seurata tarkkaan sitä keskustelua, jota Euroopassa käydään puolustusyhteistyön kehittämisestä. Kyse on Ylen TV1:n Lauantaiseura-ohjelmassa vierailleen Niinistön mukaan siitä, jääkö Suomi tämän yhteistyön ulkopuolelle.

- Jos kova ydin alkaa kehittyä eli että jotkut tietyt maat lähtevät puolustusyhteistyössä liikkeelle, niin silloin joudumme vielä enemmän kysymään itseltämme, että jäämmekö kokonaan ulkopuolelle. Jos olemme kovin passiivisia, niin tulee jotain sellaista, missä Suomen kannat eivät ainakaan ole mukana, hän sanoi.

Niinistö ei vastannut kysymykseen siitä, milloin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitäisi Suomessa päättää. Nyt on sen sijaan hänen mukaansa aika ottaa selville, mitä eurooppalaiset johtajat ajattelevat puolustuskysymyksistä.

Eilen kampanjatoimistonsa avajaisissa Niinistö arvosteli Suomen valtiojohtoa siitä, että sillä ei ole toimivia yhteyksiä Eurooppaan. Lauantaina hän tarkensi epäilevänsä, että ne toimivat suhteet, jotka Suomella oli, eivät enää toimi samalla tavalla.

- Minusta on ollut aika yllättävää, että kun olen olen perännyt Suomen kantaa eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön - eli halutaanko sitä vai ei - niin olen saanut vastaukseksi, että ei siitä kukaan ole kiinnostunut. Mutta kun eurooppalaisista lehdistäkin saa lukea, että siihen on kiinnostusta...eikö Suomessa ollenkaan tunneta tuota keskustelua?

Halonen tyrmää Niinistön väitteet passiivisuudesta

Presidentti Tarja Halonen tyrmää kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön väitteet valtiojohdon passiivisuudesta Euroopan puolustusyhteistyössä.

Halonen pitää aiheettomana pelkoa, että Suomi jäisi puolustuskehityksestä syrjään. Halonen pitää myös täysin yksilöimättömänä ja erikoisena Niinistön väitettä, ettei valtiojohdolla ole toimivia suhteita eurooppalaisiin johtajiin.

Halonen kävi tänään maakuntamatkalla Kajaanissa.

Niinistö arvosteli avustajamuuria

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon poliitikkojen avustajakaartin kasvamisesta. Ensi vuonna puolueiden saamat tuet ovat suurempia kuin koskaan, 36,2 miljoonaa euroa. Puoluetukia ovat kasvattaneet lähinnä poliittiset avustajat, joista aiheutuviin kustannuksiin on varattu ensi vuodelle 6,7 miljoonaa euroa.

Niinistön mukaan pahimmillaan tätä kehitystä voisi kuvata avustajayhteiskuntaan siirtymisenä.

-Toisin kuin ehkä aiemmin on ollut tapana, tässä hallituksessa (poliittiset) valtiosihteerit vastaavat ministereiden puolesta, Niinistö sanoi.

-Jos esimerkiksi media sallii sen, että vailla vastuuta olevat avustajat tulevat hankalissa asioissa kertomaan hallituksen politiikasta, luodaan ministerille ja hallitukselle suojamuuri, jonka takaa voi tulla esiin vain kuin itse haluaa.

Turkin EU-neuvottelujen aloittaminen oikea päätös

Niinistön puoluetoveri europarlamentaarikko Ville Itälä on toistuvasti arvostellut EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamista Turkin kanssa. Niinistö pitää sen sijaan viime viikolla tehtyä päätöstä neuvottelujen käynnistämisestä oikeana.

- Pitää pitää mielessä unionin perusajatus, joka on on vakautunut Eurooppa.

Mitään päivämäärää Turkin neuvottelujen päättymiselle ja jäseneksi liittymiselle Niinistö ei arvaillut. Matkaa hidastaa muun muassa Ranskassa luvattu kansanäänestys Turkin liittymisestä. Jäsenyys toteutunee vasta lähempänä vuotta 2020, hän arveli.

(MTV3-STT)