Niinistö: Kilpailu luonnonvaroista vaikuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan

Presidentti Niinistö puhui hetki sitten Maanpuolustuskurssiyhdistyksen turvallisuuspolitiikan illassa. Hän on käynyt maanpuolustuskurssin numero 122 talvella 1992.

Puheessaan Niinistö korosti uudenvuoden puheensa tavoin talouden merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Niinistön mielestä talousdiplomatiaa on tehostettava, koska vain taloudellisesti vahva ja hyvinvoiva Suomi on uskottava ulkomaillakin.

Alueellisetkin sodat vaikuttavat Suomeen

Niinistön mukaan suursodat näyttävät epätodennäköisiltä, mutta vakavia ristiriitoja ja alueellisia konflikteja on myös Euroopan naapurustossa.

– Niiden vaikutus tuntuu nopeasti myös täällä. On kiihtyvää kilpailua luonnonvaroista ja samalla kiistaa siitä, kenellä on vastuu niiden käytön aiheuttamasta ympäristörasitteesta. Tämä kaikki luo jännitteitä. Ydinaseidenkin varjo on edelleen synkkä ja ajankohtainen, Niinistö totesi.

Niinistön mukaan nykyajan turvallisuusuhkiin kukaan ei voi uskottavasti vastata yksin.

– Myös Suomi kansainvälisestä taloudellisesta vuorovaikutuksesta hyvin riippuvaisena maana on kiinnostunut siitä, että vakaat olot, demokratia, ihmisoikeudet ja markkinatalous etenevät maailmassa häiriöttömästi. Olemme siis kiinnostuneita yhteisestä turvallisuudesta. Tämän vuoksi Suomi on esimerkiksi Afganistanissa, Niinistö muistutti.

Ei puolustusliittoa Ruotsin kanssa

Niinistö sivusi myös viime päivien puheenaihetta pohjoismaista yhteistyötä.

– Viime päivinä on syntynyt kuvaa yhtäkkisestä hyppäyksestä kokonaan uudelle tasolle. Viesti Ruotsista on tervetullut, sillä se kertoo tahtotilan ja ajattelun suunnan olevan sama Pohjanlahden länsipuolellakin. Mutta on hyvä tarkasti pitäytyä viestin sanomassa. Siis ajatuksessa kehittää muiden Pohjoismaiden kanssa puolustusmateriaalin ”pooling and sharing”-periaatetta. Siitä olisi pitkä loikka Suomen ja Ruotsin kahdenkeskiseen sotilas- tai puolustusliittoon.

Nato-jäsenyydelle Niinistö sanoi selkeän ein.

– Turvallisuudessamme ei nyt ole Nato-jäsenyyden kokoista aukkoa. Hallitusohjelmassa ja selontekoesityksessä todetaan, että emme ole valmistelemassa Nato-jäsenyyden hakemista, vaikka pidämme yllä tätä mahdollisuutta. Mutta turvallisuuttamme ei mitenkään palvelisi sekään, että alkaisimme rajoittaa ja purkaa yhteistyötä. Kävisi päinvastoin.

Ei ammattiarmeijaa, koko maata puolustetaan

Niinistön mukaan Suomen turvallisuuden perimmäinen lukko on nyt ja tulevaisuudessa oma uskottava sotilaallinen puolustuskyky.

– Se muodostuu maanpuolustustahdosta, organisaatiosta ja välineistä. Niiden kaikkien on oltava kunnossa. Kokoonpanot ja tekniikka elävät ajassa teknologian ja konfliktien kuvan muuttuessa, mutta tahto pysyy aina kaiken pohjalla.

Niinistö korosti, että koko maata puolustetaan.

– Suomen puolustusratkaisu lähtee siitä, että koko maata puolustetaan. Aina. Tämä edellyttää riittävää reserviä, jonka puolestaan voi tuottaa vain yleinen asevelvollisuus. Mikään likimainkaan kuviteltavissa oleva budjetti ei riittäisi tarvittavan kokoisen ammattiarmeijan ylläpitoon. Ammattiarmeija maksaisi liikaa eikä tuottaisi tarvittavaa reserviä. Siksi Suomella ei ole siihen varaa niin kauas kuin silmä siintää, Niinistö paalutti.