Vuosi lähestyy loppuaan ja se tietää sitä, että jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisat ovat jo aivan oven takana. Nuorten Leijonien peräsimessä nähdään nyt uusi luotsi, kun Lauri Mikkola otti tehtävän vastaan. Mikkolalla on syytä hymyyn, kun hän katsoo pelaajistonsa nykytilannetta.
Mikkola, 42, toimi pitkään Oulun Kärppien A-junioreiden päävalmentajana ennen kuin hän ponnahti Liigan puolelle. Mikkola oli ensin tovin ajan Kärppien apuvalmentaja ennen kuin hänet ylennettiin kaudeksi 2021–22 päävalmentajan paikalle.
Kyseinen pesti loppui ennen aikojaan, kun Kärpät meinasi jäädä pudotuspelien ulkopuolelle. Kärpät kertoi 27.2.2022, että Lauri Marjamäki korvaa Mikkolan oululaisjoukkueen penkin takana.
Tämän jälkeen Mikkola liittyi Tomi Lämsän apuriksi Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen puolelle. Kun SM-liigaseura Lukko värväsi keväällä Lämsän uudeksi päävalmentajakseen, Mikkola päätyi mielenkiintoisen tilanteen äärelle.
Hänelle ehdotettiin ylennystä. Siihen hän myös suostui.
Suomen Jääkiekkoliitto kertoi 12. kesäkuuta, että Lauri Mikkola on Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen uusi päävalmentaja.
– Se oli mahtavaa, kun tuo toteutui. On erittäin iso kunnia päästä luotsaamaan Suomen maajoukkuetta. Tuo on varmaan jokaiselle valmentajalle yksi isoin kunnianosoitus, mitä voi saada, Mikkola sanoo MTV Urheilulle.
UUTINEN: Lauri Mikkola on Nuorten Leijonien uusi luotsi – Ari-Pekka Selinille päällikkötason pesti
Syksyn aikana Mikkola on voinut katsoa ylpeästi muun muassa SM-liigan suuntaan. Nuoret pelaajat kun ovat hurmanneet kotoisissa kiekkokaukaloissa.
Eikä pelkästään siellä.
Komeettoja
Jos kurkistaa SM-liigaan, esimerkkejä riittää. Ässien 19-vuotias NHL-lupaus Lenni Hämeenaho on takonut tähän mennessä jo yhdeksän maalia (18 ottelua, 9+5=14). Ilveksen Jani Nymanilla, 19, maaleja on kahdeksan (19 ottelua, 8+5=13). Tampereen toisessa seurassa Tapparassa Oiva Keskinen, 19, on kerännyt kasaan tehot 2+11=13 (20 ott.).
Jutun yläreunan videolla juttua Ässien Lenni Hämeenahosta, jonka hirmutykkiä hiotaan hartaasti kulissien takana.
Jukureiden 17-vuotias NHL-superlupaus Konsta Helenius on paukuttanut puolestaan alkukauden 18 ottelussa 10 (5+5) pinnaa. Kärppien 19-vuotiaan maalivahdin Niklas Kokon torjuntaprosentti on tällä hetkellä peräti 93,98 (7 ottelua).
Eikä siinä vielä kaikki.
Nuorten Leijonien ehdokkaat ovat hurmanneet myös Pohjois-Amerikan kiekkokaukaloissa. Siellä syksyn todellinen yllättäjänimi on ollut Arttu Kärki, 18, joka on takonut OHL-seura Soo Greyhoundsin riveissä 16 otteluun peräti 13 maalia ja 18 pistettä. Ja mikä hämmästyttävintä: hän on puolustaja.
– Tuolla joukossa on paljon pelaajia, jotka ovat onnistuneet hienosti. Se on hyvä asia kaikkien kannalta. Toki, turha lyödä liikaa paineita heidän niskaansa. Pitää antaa heille sopivasti happea. Mutta se on selvää, että meillä on paljon kyvykkäitä pelaajia tarjolla, Nuorten Leijonien päävalmentaja Mikkola hymyilee.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Pohjois-Amerikan pelaajista esiin nousevat myös OHL-seura London Knightsissa pelaava Kasper Halttunen, 18, (15 ottelua, 10+3=13) sekä AHL-seura Milwaukee Admiralsin Joakim Kemell, 19 (7 ottelua, 1+2), joka on yhä pelikelpoinen alle 20-vuotiaiden MM-tasolla.
– Uskon, että nämä komeetat, jotka ovat nousseet esille, ovat hyviä pelaajia myös tulevissa MM-kisoissa, Mikkola luottaa.
– Se pitää muistaa, että alle kaksikymppisten kisatapahtuma on erilainen verrattuna siihen, kun muun muassa Liigassa pelataan pitkää kautta. Puhutaan nopeasta tapahtumasta, missä peli on hyvin erilaista. Tempo on kovempi ja noissa peleissä puolustetaan paljon etuperin eli annetaan painetta. Peli muuttuu, mutta meillä on tuotakin ajatellen erittäin hyviä pelaajia olemassa, Mikkola jatkaa.
Onko kilpailua tarpeeksi?
Viime vuosien aikana Suomi-kiekon yllä on käyty keskustelua siitä, että miten kotimainen kiekkokoneisto tuottaa pelaajia sekä SM-liigaan että muihin huippusarjoihin.
Huolia on herännyt.
Nuorten Leijonien uusi päävalmentaja Lauri Mikkola on päässyt pestinsä aikana seuraamaan erinäköisiä liigoja ja niiden ”vaateita”.
– Olen nähnyt paljon kaksikymppisten pelejä, Suomen liigaa, U20-sarjaa, Mestistä ja Pohjois-Amerikassa USHL:ää, OHL:ää ja NCAA:ta. Kyllä sellainen kamppailuhalukkuus; niin fyysisesti kuin mailalla käytynä, on haaste, mihin meidän pitää pystyä vastaamaan. Toisaalta Suomi-kiekon rakenne, mikä on ollut jo tovin ajan pelin pohjalla, on meidän vahvuutemme. Kyllä meidän pitää muistaa, että kun pelaamme isoissa, 30x60 metriä leveissä ja pitkissä kaukaloissa, ettei siellä voi vaan päättömästi painaa menemään. Pitää tunnistaa pelin vaiheet ja se, mitä peli antaa, Mikkola pohtii.
Junioritasolla yksi isoin kynnyskysymys on liittynyt erityisesti vanhojen A- ja B-juniori- eli nykyisten U20- ja U18-sarjojen rakenteisiin. Esimerkiksi U20-sarjan ylimmällä portaalla pelaa edelleenkin peräti 20 joukkuetta.
– Kilpailua on, mutta onko sitä tarpeeksi ja joka ilta? Se on hyvä kysymys. Siihen voidaan mahdollisilla ja tulevilla sarjamuutoksilla vaikuttaa. Meidän pitää ehdottomasti Suomi-kiekossa miettiä sitä, että mikä on aina paras sarjamuoto kullakin tasolla niin, että ne kehittävät ja vievät pelaajia eteenpäin, Mikkola vaatii.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Nopeutta ja tuttuja piirteitä
Nuorten Leijonien kauden päätapahtuma käydään vuodenvaihteessa Ruotsin Göteborgissa, missä ohjelmassa ovat alle 20-vuotiaiden MM-kisat.
Suomi lähtee parantamaan viimekertaiseen turnaukseen nähden. Suomi jäi Kanadassa pelatuissa MM-kisoissa neljän parhaan ulkopuolelle, kun Ruotsi oli parempi puolivälieräottelussa lukemin 3–2.
Mutta millaisilla lääkkeillä Lauri Mikkolan johtama nippu lähtee operoimaan ja operoi?
Mikkolan mukaan Nuorten Leijonien pelissä näkyy sekä tuttuja suomalaisia että myös pelin kutsumia piirteitä.
– Haluamme olla nopeita ja kääntää nopeasti, mutta samaan aikaan haluamme pelata kiekolla ja haluamme rytmittää peliä sen vaatimilla hetkillä, Mikkola kuvailee, jatkaen:
– Olemme pelanneet nyt Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Rapakon takana meidän iso teemamme oli tuo mainittu, eli se, että pyrimme olemaan nopeita. Euroopassa taas pyrimme ottamaan rytmejä mukaan niin, että nopean pelin yllätyksellisyys on kuitenkin koko ajan läsnä. Eihän jääkiekkoa voi pelata vain hitaasti tai nopeasti. Pitää olla kombinaatio siitä. Pelin pitää tukea sitä, että mitkä ne joukkueen vahvuudet ovat, Mikkola tiivistää.