Lähes vuoden kestäneet neuvottelut suomalaisten Nato-sotilaiden uusista työehdoista ja palkkauksesta ovat jumissa. Upseeriliitto on huolissaan kansainvälisten tehtävien houkuttelevuudesta, jos työehdot eivät parane. Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan yhtälö on vaikea nykyisessä taloustilanteessa
Suomi on lähivuosina lähettämässä runsaat sata sotilasta töihin Naton komentorakenteeseen. Tämän vuoden lopussa lukema on jo nelisenkymmentä. Muutos vaatii myös palkkauksen ja työehtojen päivittämistä.
Neuvottelut työntekijäjärjestöjen sekä puolustusministeriön ja pääesikunnan välillä ovat kuitenkin edenneet hitaasti. Upseeriliiton puheenjohtajan Ville Viidan mielestä hitauteen on vaikuttanut henkilöstön unohtaminen valmisteluvaiheessa.
– Olemme valitettavasti hyvin kaukana toisistamme. Näyttää siltä, että meillä on vähän erilainen tilannekuva puolustusministeriön ja pääesikunnan kanssa siitä mitä työtä Natossa tehdään. Meidän tilannekuvamme on se, että siellä tehdään todella kovaa työtä ja valmistaudutaan poikkeusoloihin. Eli palkkaus ja työehdot pitää olla kunnossa, Viita sanoo.
Kokonaispalkka ei maistu upseereille
Upseerit ja aliupseerit vastustavat työnantajan tarjoamaa kokonaispalkkamallia, jossa ei huomioitaisi erikseen esimerkiksi ylitöitä tai pitkiä sotaharjoituksia. Puheenjohtaja Ville Viidan mukaan kokonaispalkkaus ei sovellu Nato-tehtäviin.
– Jos palkkaus on heikompi kuin kotimaan tehtävissä, niin alkuinnostuksen jälkeen syntyy rekrytointiongelma. Olisi todella noloa Suomen kannalta, jos ei lähtijöitä saada. Ei vain alkuinnostuksessa, vaan jatkossakin, hän sanoo.