Nettikaupassa suuret riskit

Jos haluaa hankkia varmasti laadukasta tavaraa suhteellisen nopeasti, ei kannata turvautua verkkokauppaan. -Omastakin kokemuksesta tiedän, että epäonnistumisen riski on yli 50 prosenttia, sanoo Kari-Matti Lahti Kuluttajavirastosta.

Nettikäyttö ei katso ikää

Lahti tuntee verkkokaupan ongelmat perusteellisesti, sillä juuri hän käsittelee Kuluttajavirastoon tulevia valituksia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei tunne sähköistä kaupankäyntiä. Monilla onkin harhakäsitys, että verkkokaupan pelisäännöt ovat täysin vapaat. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kuluttajansuojalaki koskee kaikkea kauppaa, korostaa Lahti. -Sovellamme verkkokauppaan täysin samoja sääntöjä kuin tavalliseen postimyyntiin. Tekeillä olevassa kuluttajansuojalain uudistuksessa mainitaan erikseen, että sähköinen kauppa on etämyyntiä. Hallitukselta valmistunut lakiesitys sisältää myös joitakin verkkokauppaa koskevia erityissäännöksiä.

Palautusoikeus pätee myös verkkokaupassa

Kuluttajavirastoon tulee vuosittain noin 3000 valitusta. Niistä 5-10 prosenttia koskee verkkokauppaa. -Osuus kaikista valituksista on melko pieni, mutta verkkokaupan käyttäjien määrään nähden valituksia on paljon, arvioi Lahti. Yleisimmin valitukset koskevat tavaroiden palautusoikeutta. -Postimyyntiä koskeva seitsemän päivän palautusoikeus koskee myös verkkomyyntiä. Oikeutta ei saa mitenkään rajoittaa, eikä kuluttajaa saa vaatia maksamaan palautuskustannuksia. Rajoitukseton palautusoikeus on tarpeen, koska posti- ja verkkokaupassa kuluttaja ei pysty tutustumaan tuotteeseen fyysisesti ennen kauppaa. -Tutustumisaika on kuitenkin aina annettava, muistuttaa Lahti. Valmisteilla oleva uusi laki rajoittaa palautusoikeutta ainoastaan elintarvikkeiden kohdalla.

Viivästymisestä voi vaatia korvauksia


Kuluttajavirastoon valitetaan myös toimitusajoista. Verkkokauppiaiden lupaamat toimitusajat vaihtelevat ja niiden venyminen on yleistä. Pahimmillaan viikossa luvattua tuotetta voi joutua odottamaan kaksikin kuukautta. -Kuluttajalla on oikeus perua kauppa heti luvatun toimitusajan umpeutuessa. Jos kuitenkin haluaa tuotteen viivästymisestä huolimatta, voi vaatia alennusta hintaan. On vielä kolmaskin vaihtoehto, jota kuluttajien pitäisi Lahden mukaan käyttää nykyistä useammin. -Kaupan purun jälkeen kuluttaja voi ostaa tuotteen muualta ja vaatia verkkomyyjää maksamaan hinnan erotuksen, koska tämä on syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Maksun periminen ennakkoon yleistynyt

Verkkokauppaan liittyy Lahden mukaan myös ongelmia, joita ei esiinny tavallisessa postimyynnissä. Ne herättävät epäilyksiä tahallisesta huijauspyrkimyksestä. -Hinnastot eivät aina pidä paikkaansa. Painetuissa postimyyntihinnastoissa se on ymmärrettävää, mutta verkkomyynnissä varsin outoa ottaen huomioon miten helppo verkkosivuja on päivittää. Vieläkin ongelmallisempaa on maksun vaatiminen etukäteen. Se on Lahden mukaan yleistynyt rajusti. -Sopimusoikeudellinen peruslähtökohta on, että tavara ja raha vaihtavat omistajaa samanaikaisesti. Jos niin ei voida tehdä, on suotavaa, että yrittäjä kantaa luottoriskin eikä siirrä sitä kuluttajalle.

Ennakkomaksun yleistyminen kuulu Lahden mukaan olennaisesti verkkokaupan luonteeseen. -Myyjät haluavat toimia ilman varastoa ja minimoida omat riskinsä. Juuri siinä on sähköisen kaupan ihanuus yrittäjän kannalta. Pankkien tarjoamat verkkomaksupalvelut ovat omiaan lisäämään ennakkomaksun käytäntöä. Verkkokaupassa kiehtoo uutuuden viehätys ja kaupanteon helppous. Lahti ei kuitenkaan usko verkkokaupan koskaan korvaavan perinteisiä kauppoja tärkeimpinä ostospaikkoina. -Kaikkihan me tiedämme, että shoppailun viehätys on siinä, että saa kulkea ympäriinsä ja hypistellä tavaroita ennen ostamista.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat