Nettikaupan säätelyä sorvataan vauhdilla

Sähköiseen kaupankäyntiin liittyvää lainsäädäntöä sorvataan parhaillaan kuumeisesti sekä EU:ssa että muualla maailmassa. Lainsäädännöllä on kiire, sillä yksi keskeinen kynnys sähköisen kaupankäynnin leviämiselle on kuluttajien luottamus kaupankäynnin turvallisuuteen.

Kuluttajan täytyy olla varma esimerkiksi maksujärjestelmien turvallisuudesta sekä internetistä ostetun tavaran kuluttajansuojasta. Toisaalta kauppiaiden täytyy pystyä tunnistamaan asiakas ja olla varmoja siitä, että saavat maksun tuotteistaan. -Tässä on aikamoinen mylläkkä käynnissä. Harvoin on sellaista tilannetta, että yhtä alaa koskevaa uutta lainsäädäntöä on tulossa sekä ovista että ikkunoista, Keskuskauppakamarin osastopäällikkö Timo Lappi luonnehtii.

Suomessa ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä EU:n tietosuojadirektiiviin perustuva henkilötietolaki ja teletoiminnan tietosuoja- ja turvalaki, jotka liittyvät keskeisesti myös nettikauppaan.

Kuluttajansuojalakiin on valmisteilla muutos, joka tuo myös internetin kautta tapahtuvan kaupan ja muun ns. etämyynnin kuluttajansuojan piiriin.

EU:ssa taas valmistellaan parhaillaan direktiivejä rahoituspalvelujen etämyynnistä, sähkörahan liikkeellelaskusta sekä sähköisestä allekirjoituksesta.

Kokonaisuus alkutekijöissään

Myös koko sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin valmistelu EU:ssa on aloitettu, mutta se on vielä aivan alkutekijöissään. Valmistumisen ajankohtaa on Lapin mukana vaikea ennakoida. -Luonnoksen sisältö on hyvin hajanainen, siihen on ikään kuin säkistä heitetty mukaan niitä asioita, jotka tässä voisivat olla keskeisiä, Lappi sanoi.

Sellaisia ovat mm. oikeus tehdä sopimuksia sähköisesti, sopimuksen syntyhetken määrittely ja riitojen ratkaisu. Kansainvälisesti ollaan yhtä mieltä sähköisen kaupankäynnin pelisääntöjen tarpeesta. Äskettäin Yhdysvallat ja Australia kuitenkin ilmoittivat omana kantanaan, ettei sitä tulisi säännellä kuin "kevyellä kädellä" siten, ettei valtiollinen säätely vaikeuta yritysten pääsyä maailmanlaajuiselle markkinapaikalle.

Sähköisestä signeerauksesta ei vielä sopua

Keskuskauppakamarissa on oltu huolissaan siitä, että lainvalmistelun hitaus EU:ssa saattaa rajoittaa uusien palveluiden tuloa markkinoille.

Esimerkiksi sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto EU:ssa näyttää lykkääntyvän ainakin ensi kevääseen, koska EU-maat eivät ole päässeet sopuun siitä, kuinka tarkasti allekirjoituksen teknisistä menetelmistä pitäisi säätää.

Sähköisen allekirjoituksen avulla internetissä tehtävien sopimusten osapuolet voivat varmistua vastapuolen henkilöllisyydestä. Sitä varten tietokoneeseen voitaisiin liittää varmennepalvelun tuottajan toimittama lisälaite tai oma ohjelma. Tarkoitus on, että sähköinen allekirjoitus vastaisi fyysistä allekirjoitusta. EU:n sähkörahadirektiiviin taas on määrä kirjata määräykset mm. elektronisen rahan liikkeellelaskemista koskevasta lupamenettelystä ja siitä, millaisia vakavaraisuussäännöksiä liikkeellelaskijoihin sovellettaisiin.

Tarkoituksena on varmistaa, että kauppias, joka hyväksyy maksun elektronisen rahan muodossa, todella saa rahansa pois kortin tai muun sähkörahan liikkeellelaskijalta. Tällä täytyy siis olla myös "oikeaa" rahaa markkinoilla liikkuvan sähkörahan vastineeksi. Rahoituspalvelujen etämyyntidirektiivi koskisi pankki- ja vakuutuspalveluja. Sen valmistelun eteneminen on Lapin mukaan epävarmaa, sillä eräät suuret jäsenmaat, esimerkiksi Saksa, vastustavat sen säätämistä.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva henkilötietolaki sisältää määräykset henkilötietojen käsittelystä sähköisessä kaupassa sekä niiden siirrosta EU-maihin ja EU:n ulkopuolelle. Teletoiminnan tietosuoja- ja turvalaki taas mm. vahvistaa käyttäjän oikeutta suojata sähköpostiviestit ja velvoittaa teleyritykset huolehtimaan toimintansa tietosuojasta.

Kuluttajansuoja etäkauppaan

Suomen kuluttajansuojaa ollaan laajentamassa myös verkkokauppaan ja television kautta tapahtuvaan myyntiin. EU:n etämyyntidirektiiviin perustuvan muutoksen on määrä tulla voimaan vuoden 2000 puolivälissä.

Oikeusministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan kuluttajalla olisi mm. oikeus peruttaa internetin kautta tehty kauppa 14 päivän ajan. EU-direktiivissä purkuaika on lyhyempi eli 7 arkipäivää. -Peruutusoikeus ei koskisi kaikkia sopimuksia. Esimerkiksi jos kuluttaja lataa äänilevyn internetistä suoraan koneelleen, sen voisi helposti kopioida ja palauttaa sitten sen jälkeen, Lappi huomauttaa.

Lakiehdotus sisältää myös määräykset siitä, mitkä perustiedot myyjän pitää antaa tuotteesta ennen kaupankäyntiä.

Toistaiseksi sähköinen kaupankäynti ei ole Suomessa lähtenyt käyntiin aivan odotetulla tavalla. Läpimurtoa odotetaan parin vuoden päästä, kun käyttöön tulee yhä helpompia ja halvempia ostokanavia. -Kolmannen sukupolven matkapuhelimista tulee nettikaupan hallitseva väline, Lappi ennustaa.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat