Netti ruokkii kopioimaan rikoksia

Uusia väkivallan muotoja leviää Suomeen netin kautta. Filosofian professori varoittaa nettiyksinäisyydestä.

Jokelan koulun verilöyly on herännyt keskustelua internetistä ja sen levittämistä ajatuksista.

Tietoa tarjoava väline voi olla myös vahingollinen ihmiselle, joka koukuttuu sen sokkeloihin ja alkaa elää epätodellisessa maailmassa, sanoo filosofian professori Timo Airaksinen. Se on myös tuonut suomalaiseen väkivaltaan uuden ilmiön kopioidut rikokset ja surullinen päivä eilen toi Suomeen Myyrmannin kauhut uudelleen.

Nuoren lukiolaisen rambomainen tulitus koulussa nosti esiin keskustelun internetistä.

Airaksisen mukaan Suomi on väkivaltainen maa, mutta tämä väkivaltaisuus on erilaista.

- Se ei ole sitä suomalaisten väkivaltaa. Suomalainen väkivalta on viinaa, puukkoa ja perheen tappamista, Airaksinen toteaa.

Airaksinen näkee Jokelan tapauksen erilaiseksi siksi, että siinä mallia otettiin netistä kopioimalla.

- Sen tekee erikoiseksi tuo netin käyttö ja yksinäisyys netissä. Koska yleensähän sitä kuvitellaan, että netti on kontaktimaailma ja että netissä ollaan kontaktissa muihin. Mutta tässä se nähdään, että netti myöskin eristää ja luo tämmosia keinotekoisia harhoja. Suuruudenhulluutta, rasisimia, vihaa, joka syntyy netin täydellisessä yksinäisyydessä. Jossa puhutaan toisille ja ei kuitenkaan puhuta. Jossa ei olla kasvokkain, ei ole kehon kieltä, ei ole suoraa yhteyttä toiseen ihmiseen.

Julkisuutta korostava maailma ruokkii pääsemään esiin myös hirmuteoilla. Jokelan surmaaja kopioi tekonsa Amerikan kohutusta verilöylystä.

- Kun katsoo nuorten ihmisten arvomaailmaa, niin kyllä siinä kuuluisuus ja julkisuus on aika korkealla arvoasteikossa nähtävästi, Airaksinen sanoo.

Airaksinen muistuttaa, että asiassa on toinen, kulttuurinen puoli.

- Ongelma on se kopioiminen eli Copy Crime niinkuin ne sanoo englanniksi - kopioidut rikokset. Ihminen kun on sosiaalinen eläin, se pyrkii matkimaan toistaja siitä tulee tietynlaisen väkivallan ja hulluuden kulttuuri, joka vetää vastustamattomasti puoleensa tietynlaisia tyyppejä, sanoo Airaksinen.