Netti ruokkii karppaajia, mutta syöttää myös väärää tietoa

Sosiaalisen median voima on suuri myös ruoka-asioissa. Asiantuntijat uskovatkin, että netti sanelee nykyisin paljon sitä, mitä syömme tai olemme syömättä

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fågelholmin mukaan esimerkiksi karppaus olisi ilman netin keskustelupalstoja Suomessa paljon pienempi ilmiö.

– Netissä aiheesta käyty keskustelu on erittäin vahvaa ja aggressiivista. Se luo alakulttuureita ja -liikkeitä paljon aikaisempaa enemmän, Fågelholm toteaa Huomenta Suomessa.

Netti tarjoaa totuuksina väärää tietoa

Kotitalouspedagogiikan professori Päivi Palojoki on kuitenkin huolissaan siitä, että keskusteluissa esitetään paljon myös väärää ja valheellista tietoa.

– Netissä leviää jopa vaarallista tietoa, koska siellä ihmiset kertovat suurena totuutena asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Palojoki ei pidä esimerkiksi hyvänä sitä, että ruokia jaotellaan hyvien ja huonojen listoihin.

–Se on hyvin lähellä sen tyyppistä keskustelua, että olisi joku ylituomari, joka sanoo mitä syödään. Ei se ole niin yksinkertaista. Joku ruoka-aine voi tappaa, jos sitä syö liikaa tai on syömättä, Palojoki toteaa.

Perustottumukset ruokailussa pysyvät

Vaikka karppaus onkin nyt kova trendi, määrittävät Palojoen mukaan suomalaisten ruokatottumuksia kuitenkin enimmäkseen pysyvät pitkäaikaiset trendit.

– On trendiosasto, joka vaihtelee nopeasti, tulee ja menee asioita. Ihmiset seuraavat esimerkiksi nettiä ja näkevät, että nyt on jotain kamalaa ranskanpernoissa ja jättävät ne pois. Tässä pintakulttuurissa on paljon kuohuja, mutta se ei heilauta sitä suurta peruslinjaa.

Myös Fågelholm on samoilla linjoilla. Hän uskookin, että osalle ihmisistä karppaus muoti-ilmiönä tarjoaa vain tekosyyn noudattaa omia mieltymyksiään.

– Joillekin ihmisille tämä karppaus on vain syy sanoa, että nyt nämä vanhat ruokasuositukset joutavat romukoppaan. Että kun jätän leivän pois, niin minä voin syödä ihan mitä minua huvittaa.

Lue myös:

    Uusimmat