Neljännes suomalaisista voisi äänestää äärikansallista populistipuoluetta – myös radikaalivihreät saisivat kannatusta

Suomessa on kasvualustaa niin äärikansallisille kuin vasemmistopopulistisillekin asenteille. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta. Sen mukaan populistiset asenteet jakaantuvat Suomessa kahteen haaraan, joista äärikansallinen nojaa maahanmuuttovastaisuuteen ja vasemmistopopulistinen tuloerojen ja markkinatalouden vastaisuuteen.

– Suomalaiset suhtautuvat tutkimusten mukaan kielteisemmin tuloeroihin ja maahanmuuttoon kuin muiden Pohjoismaiden kansalaiset. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia sellaisille poliitikoille, jotka haluavat ja osaavat hyödyntää sitä, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto STT:lle.

Tutkimuksen perusteella neljännes suomalaisista voisi äänestää äärikansallista populistipuoluetta. Nykyisistä perussuomalaisten äänestäjistä äärikansallista populistipuoletta äänestäisi valtaosa.

Evan tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka valmiita he olisivat äänestämään kolmea kuvitteellista populistipuoluetta.

Kannatusta myös radikaalivihreille

Toiseksi suurimman kannatuksen saisi radikaalivihreä puolue, jota voisi äänestää 11 prosenttia kansasta ja lähes joka toinen nykyisiä vihreitä äänestävistä. Puolueen kuvitteellinen ohjelma muun muassa kieltäisi yksityisautoilun ja lihan tehotuotannon kokonaan.

– Tulkitsen tätä niin, että vihreiden sisällä on olemassa radikaalisiipi. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, että vihreät on mennyt populistisempaan suuntaan, Haavisto sanoo.

– Voi olla, että puheenjohtaja Ville Niinistö on osittain vastannut niihin fiiliksiiin, joita hänellä on ollut kannattajien ajatuksista. Siellä on kysyntää räväkämmälle ja radikaalimmalle linjalle.

Vasemmistopopulistista puoluetta äänestäisi vain seitsemän prosenttia, vaikka asenteiden tasolla suomalaisilla olisi paljon valmiutta kannattaa vasemmistopopulistisia ajatuksia.

Haaviston mukaan vasemmistolaisesti ajattelevat suomalaiset eivät kannata radikalismia. Tutkijan mielestä syntyy ongelmia, jos taloudellisen eriarvoisuuden kiivas vastustaminen tarjoaa pelitilaa vasemmistolaiselle populismille.

– Jos enemmistö ajattelisi niin, että yhden voitto on toisilta pois, olisi talouden kasvu ehkä mahdotonta.

Ei aina epäterve ilmiö

Yliopistokoulutus näyttäisi muokkaavan asenteita suvaitsevammiksi ja avoimemmiksi, kun taas ammattikorkeakoulun käyneet ovat paljon alttiimpia kansallismieliselle populismille. Herkimmin etenkin äärikansallisia populistisia väitteitä omaksuvat vähän koulutetut keski-ikäiset miehet.

Tutkimuksessa kysyttiin kantoja maahanmuuttoon, tuloeroihin, eliittiin, markkinatalouteen, globalismiin ja vahvaan johtajaan. Ne ovat kansainvälisessäkin populismikeskustelussa tapetilla olevia teemoja. Haaviston mukaan populismissa ei ole aina kysymys juuriaan myöten epäterveestä ilmiöstä, kertoohan se aina jotain siitä, mitä ihmiset ajattelevat.

– Populistien huolenaiheet ovat usein ihan asiallisia.