Naton pääsihteeri: Liittoutumattomien maiden merkitys kasvaa

-Ja me arvostamme Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Irlannin tuomaa lisäarvoa, Robertson sanoi Prahassa.

Kysymys Naton jäsenyydestä on jokaisen maan itse ratkaistava, Robertson painotti. Hän ei halunnut suositella liittoutumattomille maille Nato-jäsenyyttä, kun häneltä tivattiin kantaa tiedotustilaisuudessa.

Myös presidentti Tarja Halonen oli kokouksen tuloksiin tyytyväinen. Hän arvioi, että Naton laajeneminen on johdonmukainen seuraus kylmän sodan päättymisestä ja piti siksi luontevana, että Suomi ei ole uusien jäsenten joukossa.

-Täällä ovat mukana ne maat, joilla oli oma kommunistinen tausta tai jotka olivat osa jotakin suurempaa valtiota. He saivat mitä halusivat, he ovat onnellisia ja se lisää heidän turvallisuuden tunnettaan, Halonen sanoi.

Puheessaan kokouksessa Halonen onnitteli kaikkia uusia jäseniä ja Baltian maita erityisesti. Hän sanoi jälkeenpäin, että Suomen viiteryhmä on toinen kuin uusien jäsenten.

-Suomi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta ja Sveitsi - me emme oikein kuulu tähän samaan ryhmään, tiivisti Halonen.

Yhteistyötä terrorismia vastaan

Robertsonin tapaan Halonen torjui arvelut, että 46 jäsenen Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto menettää merkitystään, kun yhä suurempi osa Euroopan maista on jäseniä Natossa.

-Se ei ole enää tulevien jäsenten odotushuone. Mutta nyt meidän on tehtävä siitä tärkeä elin. Uskon että Natokin katsoo, että uusien uhkien torjumiseksi tarvitaan mahdollisimman laaja foorumi, Halonen sanoi.

Prahan kokouksessa keskusteltiin tänään pääosin terrorismin torjumisesta. Halosen mukaan keskustelussa nousivat esille samat asiat kuin muissakin kansainvälisissä järjestöissä. Halonen oli varsin tyytyväinen matkaansa ja piti kokousta menestyksenä Natolle.

-Nato on onnistunut hienosti tässä laajentumisen vaiheessa. Mielenkiintoista on nyt nähdä, miten Euroopan unioni onnistuu Kööpenhaminan huippukokouksessa kolmen viikon päästä, Halonen sanoi.

Turkin aloite, että EU ja Nato järjestäisivät yhdessä sotaharjoituksen, on Halosen mielestä myönteinen merkki yhteistyösopimuksen kannalta. Halonen arveli sen merkitsevän, että yhteistyösopimus saatetaan saada sovittua Kööpenhaminan huippukokouksessa ja että myös Kyproksen tilanteessa voi tapahtua edistystä.

Tänäisessä kokouksessa Halonen oli toinen puhuja isäntien ja Bushin jälkeen. Lounaskeskustelussa Robertson pyysi häntä avaamaan keskustelun ja alustamaan terrorismin vastaisesta taistelusta.

(MTV3-STT)