Nato voi lähteä mukaan USA:n ohjuspuolustukseen

Yhdysvallat etenee ohjuspuolustusjärjestelmähankkeessa riippumatta Naton päätöksestä. Venäjä vastustaa hanketta.

Sotilasliitto Nato harkitsee liittymistä Yhdysvaltain kiisteltyyn ohjuspuolustusjärjestelmään. Naton puolustusministerit päättivät tänään tutkia hankkeen sotilaalliset ja poliittiset vaikutukset ensi helmikuuhun mennessä.

Perusajatuksena on kartoittaa, voitaisiinko Yhdysvaltain järjestelmää käyttää koko Naton ohjuspuolustusjärjestelmän runkona.

Samalla jäsenmaat aikovat selvittää, saataisiinko järjestelmää täydennettyä Natossa niin, että se tulevaisuudessa suojaisi kaikkia liiton maita.

Nato-maista Norja on karsastanut Yhdysvaltain järjestelmää viime aikoina selvimmin. Maa pelkää järjestelmän heikentävän suhteita Venäjään ja johtavan pahimmillaan jopa uuteen kilpavarusteluun.

Puolustusministeri Anne Grete Strom-Erichsen ei kuitenkaan Brysselissä vastustanut Naton selvitystyön aloittamista. Myös aiemmin kriittinen Saksa vaikutti myötämieliseltä.

-Meidän etunamme täytyy olla yhteisen eurooppalaisen suojan rakentaminen, puolustusministeri Franz Josef Jung sanoi.

Yhdysvallat etenee joka tapauksessa

Toistaiseksi Natossa puhutaan vain selvitystyöstä. Poliittisia ratkaisuja ohjuspuolustuksesta on kuitenkin tehtävä suhteellisen pian.

Yhdysvallat on etenemässä hankkeensa kanssa joka tapauksessa, oli Nato tukena tai ei. Maan mukaan järjestelmää tarvitaan torjumaan pitkän matkan ohjuksia Iranin kaltaisista maista.

Yhdysvallat on jo käynyt kahdenkeskisiä neuvotteluja ohjustukikohtien sijoittamisesta Tshekkiin ja Puolaan.

Useimmat Nato-maat eivät halua pudota kokonaan tästä kyydistä. Riskinä on, että ilman Naton mukaantuloa osa jäsenmaista pääsee ohjuspuolustushankkeen piiriin, osa ei. Eurooppa ei halua tällaista kahtiajakoa.

-Meillä ei voi koskaan olla a- ja b-luokan jakoa, jossa Nato-maita kohdellaan eri tavoin, pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer painotti.

Nato-maat haluaisivat myös jotain vaikutusvaltaa hankkeessa, joka on nyt täysin Yhdysvaltain käsissä.

Yhdysvaltain mukaan sen järjestelmä suojaisi jo nyt suurinta osaa Eurooppaa. Se ei nykymuodossaan kuitenkaan ilmeisesti suojaisi niitä Nato-maita, joiden pääasiallinen uhka ovat lyhyen ja keskimatkan ohjukset. Tällaisia ovat esimerkiksi Turkki ja Romania.

Venäjä yhä vastahankainen

Nato-maat ovat keskustelleet ohjuspuolustuksesta myös hanketta vastustavan Venäjän puolustusministerin Anatoli Serdjukovin kanssa.

Nato ja Yhdysvallat vakuuttivat Venäjälle olevansa hankkeessa mahdollisimman avoimia, mutta erimielisyydet ovat yhä olemassa.

Ohjuspuolustuksen toteutuminen on joka tapauksessa vuosien päässä. Järjestelmä on teknisesti vaativa, eikä se toistaiseksi toimi kunnolla edes testiolosuhteissa

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat