Nato: Venäjä tiedusteli epävirallisesti apua

Uutistoimisto AP:n mukaan ryhmä venäläisiä sotilasupseereja kävi illalla Naton päämajassa Brysselissä. Nimettömänä pysytelleen Naton edustajan mukaan venäläiset halusivat tietää, mitä apua Nato voisi antaa siinä tapauksessa, että Venäjä esittäisi virallisen avunpyynnön.

Ensimmäinen pelastusyritys epäonnistui

Venäläisten ensimmäinen yritys pelastaa ydinsukelusveneessä olevat 116 miehistön jäsentä epäonnistui aiemmin tänään, kun pelastusyrityksessä käytetyn sukelluskellon kiinnittäminen sukellusveneeseen ei onnistunut. Sukelluskelloon olisi mahtunut kerrallaan 20 ihmistä.

Onnettomuus tapahtui jo lauantaina?

Ydinsukellusveneen uppoamishetkestä on saatu uutta tietoa. Norjan ulkoministeriön mukaan sukellusvene upposikin jo lauantaina eli päivää luultua aiemmin.

Myös virallisen venäläisen selvityksen mukaan Barentsinmeren pohjaan uponnut sukellusvene Kursk laskeutui jo lauantaina 108 metrin syvyyteen, koska sukellusveneen ilmatiivis runko ei ollut enää kelluntakykyinen.

Miehistöltä loppuu happi

Venäjän laivaston edustajan mukaan Barentsinmerellä uponneen ydinsukellusveneen miehistöllä on happi käymässä vähiin.

Veneen miehistö on onnistunut viestittämään ulospäin vain koputtamalla aluksen runkoon. Koputukset ovat kuitenkin laivaston edustajan mukaan koko ajan heikentyneet.

-Signaali heikkenee. On selvää, että jos happi on vähissä, ihmiset pystyvät vain istumaan tai makaamaan paikoillaan, nimettömänä pysytellyt lähde kertoi uutistoimisto Reutersille puhelimitse Severomorskin satamasta. Lähteen mukaan miehistön pelastaminen saattaa kuitenkin olla mahdollista aina perjantaihin saakka.

Laivaston tiedottaja Igor Dygalo on vahvistanut tiedon, jonka mukaan sukellusveneessä on myös useita korkea-arvoisia venäläisiä upseereja, jotka olivat seuraamassa laivastoharjoituksia.

Pelastukseen kaksi vaihtoehtoa

Asiantuntijoiden mukaan miehistön pelastamiseen on kaksi mahdollisuutta: joko miehistö pelastetaan toisella sukellusveneellä tai sukelluskellolla tai sitten miehistö yrittää nousta pintaan omin avuin uimalla. Pelastumismahdollisuudet ovat sukellusveneellä tai -kellolla noudettaessa kuitenkin huomattavasti paremmat kuin omin avuin noustessa.

Omin avuin nousemista varten sukellusveneessä on hengityslaitteet ja sukelluspuvut. Nopea paineen aleneminen on kuitenkin erittäin vaarallista ja selviytyminen näin syvältä (yli 100 metriä) pinnalle on erittäin epätodennäköistä.

Norja seuraa tilannetta

Norja ilmoitti tänään seuraavansa tarkasti venäläisen Barentsinmerellä uponneen sukellusveneen pelastustoimia ja mittaa radioaktiivisuuspitoisuuksia alueella.

-Seuraamme tilannetta koko ajan, kertoi Norjan puolustusministeriön tiedottaja Runar Todok uutistoimisto AFP:lle päivä sen jälkeen kun Norja tarjoutui avustamaan Venäjää ydinsukellusveneen miehistön pelastustöissä.

Todokin mukaan Norjan puolustusvoimain vara-amiraali Einar Skorgen on ollut suorassa yhteydessä venäläiseen vastapuoleensa maanantaina.

Ympäristöjärjestöt ovat huolissaan mahdollisesta radioaktiivisten aineiden kulkeutumisesta sukellusveneestä ympäristöön. Bellona-järjestön johtajan Frederic Haugen mukaan pahin mahdollinen tilanne olisi, jos sukellusveneen ydinreaktorin ydin sulaisi.

-Kuitenkin, jos radioaktiivisia aineita vuotaisi sukellusveneestä, emme tiedä kuinka nopeasti aineet joutuisivat mereen. Aineet mahdollisesti myös pysyisivät sukellusveneessä, arvioi Hauge.

(STT-Reuters-AFP)

Lue operaation aikaisemmista vaiheista MTV 3:n sivuilta.