"Nato on eri järjestö kuin aiemmin"

Sotilasliitto Nato on muuttanut täysin luonnettaan kylmän sodan jälkeen, arvioi Suomen tuore Nato-lähettiläs Aapo Pölhö. Lisäksi Nato on sisäisesti hajanaisempi kuin Suomessa ajatellaan.

- Kun Suomessa puhutaan Naton muutoksesta, pohditaan usein, että onkohan se oikeasti muuttunut. Kyllä se on, Pölhö sanoo.

Nato on Pölhön mukaan nykyisin globaali järjestö, jonka painopisteitä ovat etenkin kriisinhallinta ja terrorismin torjunta.

Ennen toiminta keskittyi vain Länsi-Eurooppaan, ja ainoa torjuttava uhka oli Varsovan liitto. Terrorismia esiintyi, mutta Natossa siitä ei puhuttu.

Pölhön mukaan tilanne on muuttunut pysyvästi.

- Jos Venäjän ja Naton välillä nyt syntyy erimielisyyksiä, herää Suomessa helposti kysymys, että tarkoittaako tämä kylmän sodan paluuta. Täällä ei ajatella niin. Tilanne, joka silloin vallitsi, ei palaa.

Pölhö torjuu myös käsityksen, jonka mukaan Nato olisi monoliittinen järjestö.

- Mitä enemmän on tullut jäseniä, sitä enemmän on tullut ristivetoa Naton sisälle.

Hän muistuttaa, että monista asioista ei Natossa voida erimielisyyksien vuoksi edes keskustella, koska päätökset vaativat konsensuksen. Irakin sota oli tästä esimerkki.

Ruotsin kanssa tiivis suhde

Syyskuun alussa työnsä aloittanut Pölhö ajaa Brysselissä hallitusohjelman tavoitteita. Niihin kuuluvat etenkin rauhankumppanuuden kehittäminen ja yhteistoimintakyvyn parantaminen.

Suomi tavoittelee Ruotsin lailla entistä yksilöidympää rauhankumppanuussuhdetta Natoon. Nyt kumppanuusmaihin kuuluu niinkin erilaisia maita kuin Ukraina ja Uzbekistan.

Suomi kaipaa yhä myös enemmän tietoa Naton operaatioista, sillä osa tiedosta liikkuu vain jäsenmaiden välillä.

Pölhö kuitenkin painottaa, että tiedonkulku on parantunut koko ajan.

- Suurin osa ongelmista jo poistunut.

Jos Suomi olisi Naton jäsen, olisi suurin käytännön ero nykyiseen juuri tiedon määrä.

-Silloin tiedon taso olisi meillä varmasti sama kuin muilla. Nyt ei edes välttämättä tiedetä, mistä jäädään paitsi, Pölhö huomauttaa.

Nato ei kuitenkaan painosta Suomea jäseneksi.

- Ei meitä olla tökkimässä jäseniksi. Kaikki ovat tyytyväisiä Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyöhön, ja sitä arvostetaan.

Suomen yhteistyö Ruotsin kanssa on Natossa tiivistä, koska maat ovat samassa asemassa. Maiden edustustot ovat jopa samalla käytävällä.

Naton ytimessä Suomi ja Ruotsi eivät kuitenkaan fyysisesti ole, sillä edustustot sijaitsevat laajan päämaja-alueen kauimmaisessa nurkassa.

"Nato on Afganistanissa pitkään"

Naton pääoperaatiot ovat nyt Afganistanissa ja Kosovossa. Suomi osallistuu molempiin.

Kosovon KFOR-operaation jatko on alueen poliittisen tilanteen vuoksi epävarma.

- Avoin kysymys on, mitä operaatiolle tapahtuu, jos Kosovo julistautuu itsenäiseksi. Jotkut katsovat, että operaation YK-valtuutus säilyy sen jälkeenkin. Osa on toista mieltä.

Afganistanin ISAF-operaation YK-valtuutus on selvä, mutta maassa riittää muita ongelmia. Taleban-vastarinnan ohella Natoa huolettaa etenkin maan huumetuotanto.

- Kaikki pitävät selvänä, että Afganistanissa ollaan vielä pitkään, Pölhö painottaa.

Mitä Natossa sitten tiedetään Suomen turvallisuuspoliittisesta keskustelusta?

- Se, että valmisteilla on turvallisuuspoliittinen selonteko. Lisäksi tiedetään, että Afganistan ja nopean toiminnan joukot herättävät keskustelua. Siinäpä ne tärkeimmät olivatkin, Pölhö summaa.

(MTV3-STT)