Nato-keskustelu leimahti eduskunnassa

Ulkoministeriön pääluokan yhteydessä alkaneen keskustelun alusti kansanedustaja Mikko Elo (sd.), jonka mielestä Suomessa viljellään ajatusta, jonka mukaan meillä ollaan ajautumassa Nato-jäsenyyteen.

Elo vaati keskustelua mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Jäsenyyden puolesta puhuisi hänen mielestään se, että Suomi saisi turvatakuut, mutta siihen keskustelu on pysähtynytkin. -Mitä Suomelta vaadittaisiin? Oma käsitykseni on, että Suomelta vaadittaisiin lisää puolustusmenoja, selkeästi korkeampaa puolustusmenojen tasoa, ehkä noin kaksinkertaista nykyiseen verrattuna, Elo sanoi.

Keskustelun pitäisi Elon mielestä kulkea myös siihen, lisäisikö Nato-jäsenyys vakautta Suomessa ja ympäristössä. Venäjä on hänen mielestään vahvempi kuin ajatellaan. Elo piti tärkeänä, että Suomella olisi oma Venäjän-politiikka, vaikka myös EU:lle kehitetään Venäjän-politiikkaa.

Elo viittasi Naton laajentumisessa Suomen Nato-suurlähettilääseen Leif Blomqvistiin, jonka mukaan Nato saisi pian toisessa laajentumisvaiheessa seitsemän entistä sosialistimaata jäsenekseen. Jaakko Laakso (vas.) arvosteli Elon näkemystä sillä perusteella, että Yhdysvaltain kongressi ei tue toista laajentumisvaihetta.

Halonen pitää hyvänä avointa Natoa

Elon kaipuu Nato-keskustelusta sai monta vastausta. Ilkka Kanervan (kok.) mielestä Suomessa on tällä hetkellä hyvin selkeä ulkopoliittinen linja, eikä sen muuttamiseen ole tarvetta. Mitään tulevaa mahdollisuutta ei kuitenkaan pidä sulkea ulkopuolelle. Tytti Isohookana-Asunmaan (kesk.) mielestä Suomessa ei ajauduta Natoon, vaan hallituksessa määrätietoisesti valmistaudutaan Nato-jäsenyyteen ennemmin tai myöhemmin. Hän viittasi mm. puolustusministeri Anneli Tainan (kok.) lausuntoon, jonka mukaan Suomen ja Naton suhde on kuin oltaisiin kihloissa, ja vain avioliittopäivämäärä olisi määräämättä.

Ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) ei pitänyt Naton uutta laajentumiskierrosta kovin läheisen tulevaisuuden asiana. Hän piti kuitenkin tärkeänä, että Naton ovet ovat auki. -Uusi Nato muodostunut meidän mielestämme kahdesta osasta: siitä, että siihen liittyvät ne maat, jotka haluavat ja jotka täyttävät edellytykset, ja toisekseen, että Nato avautuu myös ei-jäsenten suhteen, Halonen sanoi.

Halosen mielestä suhde ei lähene avioliittoa eikä avoliittoakaan, vaan se on kumppanuutta, jota tehdään samanlaisten intressien tukemiseksi.

Eduskunta jatkoi keskusteluaan ulkopolitiikasta alkuiltaan saakka. Ilman äänestyksiä käsitellyn talousarvion ulkoministeriön pääluokan jälkeen eduskunta aloitti oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvien asioiden käsittelyn. Ilman suuria erimielisyyksiä edenneessä keskustelussa vaadittiin mm. uusien virkojen perustamista syyttäjävirastoon sekä vankiloiden rakennustöihin myönnettäviä lisämäärärahoja.
(STT)