Nato-kansanäänestys vaatisi pitkän valmistelun

Kansanäänestys Suomen Nato-jäsenyydestä ei siinnä lähitulevaisuudessa, vaikka keskustelu sen tarpeellisuudesta velloo vilkkaana. Äänestyksen toimeenpano edellyttäisi eduskunnalta sitä koskevaa uutta lakia.

Jotkin lait syntyvät eduskunnassa jopa viikossa, mutta laki Nato-kansanäänestyksestä edellyttäisi syntyäkseen perusteellisempaa valmistelua. Prosessi olisi samantyyppinen kuin edellisessä valtakunnallisessa kansanäänestyksessä vuonna 1994, jolloin äänestettiin liittymisestä Euroopan unioniin.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Jarmo Törneblom ei osaa vielä verrata mahdollista Nato-äänestystä EU-äänestyksen tilanteeseen, koska mielialat mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ovat niin erilaiset kuin ne olivat EU:n suhteen. -EU:hun liittymisestä vallitsivat yleisesti myönteiset tunnelmat kansan parissa. Toisaalta maanviljelijät olivat selkeä ryhmä, joka vastusti jäsenyyttä, joten asia oli helpompi saattaa jaa- tai ei -muotoon, hän sanoo.

Nato-kysymyksen pitäisi muuttua paljon konkreettisemmaksi, jotta kansanäänestystä voitaisiin edes suunnitella. Valtio järjestäisi kansalaisille tiedotuskampanjan, jossa molemmat vaihtoehdot esiteltäisiin tasapuolisesti. Kaiken taustalle tarvittaisiin pyrkimys Naton jäseneksi, sillä pelkkään spekulaatioon prosessia ei voisi perustaa.

Kansanäänestykset harvinaisia Suomessa

EU-jäsenyyden lisäksi Suomessa on järjestetty vain yksi valtakunnallinen kansanäänestys, kun kieltolain kumoamisesta kysyttiin kansan mielipidettä vuonna 1931. Suomessa kansanäänestys on aina neuvoa-antava; sillä ei tehdä suoria päätöksiä.

Euroopassa moni maa järjestää Suomea innokkaammin yksittäisiä asiakysymyksiä koskevia kansanäänestyksiä. Ruotsissa ja Britanniassa on kaavailtu kansanäänestystä euroon siirtymisestä. Tanska jäi Euroopan rahaliiton Emun ulkopuolelle vuonna 2000 järjestämänsä kansanäänestyksen perusteella. Aborttilain muutoksista on äänestytetty kansaa viime aikoina Irlannissa ja Sveitsissä. Sveitsi päätti myös liittyä YK:hon kansanäänestyksellä aiemmin tänä vuonna.

Suomessa kansanäänestyksiä vastustetaan usein vedoten niiden kalleuteen sekä siihen, että ne eivät kuulu edustuksellisen demokratian luonteeseen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat