Nato harkitsee joukkojen lähettämistä Kosovoon

Britannian pääministeri Tony Blair sanoi tänään, ettei maailma voi eikä saa antaa Kosovosta tulla toista Bosniaa. Hänen mukaansa selkkauksen osapuolten ei pidä aliarvioida kansainvälisen yhteisön päättäväisyyttä käyttää kaikkia mahdollisia toimia vakauden palauttamiseksi.

-Tutkimme kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja haluaisin lähettää hyvin, hyvin vahvan viestin presidentti Slobodan Milosevicille ja kaikille muillekin osapuolille, että meillä on selvä mielenkiinto estää rauhattomuudet, hän sanoi.

Sotilasliitto Nato harkitsee aseellista väliintuloa, jotta Kosovon tilanne saataisiin rauhoitetuksi, kertoi Britannian puolustusministeri George Robertson aiemmin perjantaina.
-Nato pohtii eri vaihtoehtoja, myös äärimmäisintä, sanoi Robertson BBC:n radion haastattelussa.

Robertson kieltäytyi kuitenkin kertomasta tarkemmin Naton harkitsemista sotatoimivaihtoehdoista. -En usko että tällä hetkellä on syytä tarkentaa aikeita, ennen kuin olemme tehneet tarvittavat suunnitelmat ja arviot, hän sanoi. Robertsonin mukaan vaihtoehtoja on harkittava erityisen huolellisesti juuri tuolla maailmankolkalla. -Jos jotakin opimme Bosniasta, niin sen, hän totesi.

Venäjä vaati YK:n hyväksyntää

Venäjä toisti tänään, että YK:n turvallisuusneuvoston on hyväksyttävä Naton mahdollinen väliintulo Kosovossa. Kremlin tiedotuspäällikön Sergei Jastrzhembskin mukaan myös Serbian hallituksen on suostuttava sotatoimiin. -Kosovo on osa itsenäistä valtiota ja kaikki päätökset joukkojen siirroista on tehtävä niin, että tuon itsenäisen valtion kanta otetaan huomioon, kertoi uutistoimisto Interfax Jastrzhemskin sanoneen. Nato-maiden puolustusministerit tapaavat ensi viikolla Brysselissä ja Kosovon tilanne on kokouksen asialistan kärjessä, kertoi Robertson. Lisäksi ensi perjantaina kuuden maan muodostama ns. yhteysryhmä keskustelee Lontoossa Kosovon kiristyneestä tilanteesta.

Kosovon maakunta on osa Serbian tasavaltaa, mutta sen asukkaista noin 90 prosenttia on etniseltä taustaltaan albaaneja. Väkivaltaisuudet albaanien ja serbijoukkojen välillä ovat kiihtyneet helmikuun alusta, jonka jälkeen taisteluissa on saanut surmansa ainakin 250 ihmistä. Lisäksi tuhansia ihmisiä on paennut Kosovosta Albaniaan. Albania on pyytänyt kansainvälisiä joukkoja raja-alueelle, joka on "avoimen sodan" partaalla. Nato on arvioinut, että raja-alueen turvaamiseen tarvittaisiin 20000 sotilasta, mutta liitto ei kuitenkaan ole luvannut lähettää alueelle joukkojaan.

Albaanit eivät neuvottele

Kosovon albaaniseparatistit boikotoivat tämänpäiväisiä neuvotteluja Serbian hallituksen edustajien kanssa. Boikotti jatkuu kunnes serbien turvallisuusjoukot lopettavat hyökkäyksensä ja vetäytyvät maakunnasta, kertoi separatistien edustaja Xhemail Mustafa. Amerikkalaisvälittäjä Christopher Hill tapasi albaanijohtajia aiemmin tänään ja yritti taivuttaa heitä neuvottelupöytään. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan albaanipakolaisten tulva Kosovosta Albaniaan on hidastunut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Järjestön arvion mukaan Albaniaan on tullut noin 10000 pakolaista. Albanian ulkoministerin mukaan pakolaisia on jo 20000. UNHCR:n edustaja totesi kuitenkin, että pakolaisten tulo jatkuu todennäköisesti niin kauan kuin taistelut raja-alueella jatkuvat. Myös Kreikka on valmistautunut ottamaan vastaan albaanipakolaisia, kertoivat viranomaiset tänään. Kreikan pohjoisrajalle on tarkoitus perustaa tilapäisiä pakolaiskeskuksia.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat