Nasa käynnistää mittavan supernovatutkimuksen

Nasa valjastaa kolme maata kiertävää teleskooppia 1600-luvun alussa havaitun, räjähtäneen tähden jäänteiden tutkintaan.

Tunnetuista tähtitaivaan ilmiöistä mahtavimpia on tähden räjähtäminen supernovana. Kun raskas tähti on polttanut energiavaransa loppuun, se luhistuu oman painonsa alla. Supernovaräjähdyksessä tähdessä syntyneet alkuaineet leviävät avaruuteen. Myös me ja aurinkokuntamme koostumme muinaisten tähtien ympäristöönsä kylvämistä jäänteistä:

- Supernovat ovat oleellisia galaksien - kuten omamme - kehittymisen kannalta. Ne palauttavat avaruuteen raskaita alkuaineita, mm. rautaa, kobolttia ja nikkeliä. Näistä muodostuu myöhemmin planeettajärjestelmiä ja elämän siemeniä, kiteyttää tohtori Michael Werner Nasasta.

Supernovia havaitaan omassa galaksissamme harvoin, kaikkiaan niitä on kirjattu kuusi. Viimeisin supernovaräjähdys oli tasan 400 vuotta sitten. Tuolloin, 9. päivä lokakuuta 1604, itse Johannes Kepler sai ihailla taivaalle ilmestynytta uutta kohdetta, sittemmin hänen mukaansa nimettyä supernovaa. Kohde sijaitsee 13 000 valovuoden etäisyydellä meistä. Räjähdyksen jäänteet muodostavat nyt 14 valovuoden laajuisen kaasu- ja pölypilven. Pilvi laajenee yhä huikealla 2000 kilometrin sekuntivauhdilla - 13 000 vuotta tähden räjähtämisen jälkeen!

Nasa aikoo ensi kerran valjastaa kolme maapalloa kiertävää teleskoopia Keplerin supernovan yhä laajenevan kaasupilven yht´aikaiseen tutkimiseen. Havainnointiin sekä infrapuna- että röntgensäteiden aallonpituuksilla osallistuvat Hubble, Spizer sekä Chandra. Kolmikko pyrkii paljastamaan tämän galaktisen kylväjän salat.

(MTV3)

(Huomenta Suomen uutiset 08.10.2004)

Lue myös:

    Uusimmat