Nämä kaupungit ovat kasvuhuippuja

Keskuskaupunkien, kuten Helsingin, kasvu on varsin hidasta. Espoon ja Vantaan kasvu ovat hiukan ripeämpää.

Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara kertoi Kiinteistönvälitys 2011 -tapahtumassa, että kasvuhuippuja ovat Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi, Sipoo ja Vihti. Helsingin uudessa Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa (2008-2017) arvioidaan, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia seudun väestönkasvusta tapahtuu Helsingin ulkopuolella.

Työpaikkojen määrää ovat kasvattaneet ripeämmin Espoossa ja Vantaalla. Helsingin seudun väestönkasvun syy ei tule tulevaisuudessa olemaan työpaikat, vaan maahanmuuttajat. Monikulttuurisuus tulee esittämään yhä suurempaa roolia Helsingissä.

Alhainen työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, seudullinen tuloköyhyys ja etniset vähemmistöt ovat aiempaa selvemmin keskittymässä seudun sisällä Helsingin alueelle. Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, Helsingin ulkopuolelle.

Pääkaupunkiseudulle ennustetaan 130 000 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä, joista 100 000 on maahanmuuttajia.

Haasteita kaupunkisuunnitteluun

Kaupunkisuunnittelun ja hallinnon suurimpia haasteita on ymmärtää ja ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi. Vaattovaara esittää, että muun muassa ajatus hierarkkisesta kaupunkirakenteesta tulee haastetuksi yksikeskuksisen metropolin kasvaessa muuntuessa.

– Tulevaisuudessa on epävarmaa, mitkä alueet nousevat ja mitkä laskevat, perustelee Vaattovaara.

Muutto kaupunkien sisällä on ennätysmäisen vilkasta. 2000-luvulla pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä 1000:tta asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella, keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan.

MTV3

Kuvat: Lehtikuva

Lue myös:

    Uusimmat