Nalkuttamatta nopeammin?

Pikainen kyselykierros tuttavaperheissä osoitti molempien puolisoiden tekevät kotitöitä. Naisten osuus painottuu, vaikka kotitöiden jakamista pidetään luonnollisena ja välttämättömänä keinona selvitä arjen pyörittämisestä. Miten kotityöt sitten jaetaan? Miehet korjaavat, käyvät kaupassa ja auttavat siivoamisessa ja lastenhoidossa. Naiset kokkaavat, siivoavat ja pyykkäävät. Naiset tekevät usein toisen työpäivän kotona ja viikonloppuisin vielä lisää.

Myönnän itse ajattelevani, että on parempi, jos mies pysyttelee poissa keittiöstä. Perusteluna on rationaalinen ajankäyttö - teen ruokaa nopeammin. Monia muita kotitöitä olisin valmis jakamaan muiden perheenjäsenten kesken. Niistä yhtenä pyykinpesu. Hämmästelen edelleen, kuinka muutoin hankaliakin teknisiä asioita hallitseva mies ei osaa kääntää pyykkikoneesta paria nappulaa ja avata vesihanaa. Onko tähän syynä se, että sinne tänne jätetyt likaiset vaatteet ilmestyvät - joka tapauksessa - kaappiin puhtaina ja silitettyinä, kuin ihmeen kautta.

Toisaalta on kotitöitä, joita tehdessä rentoutuu, eikä niitä edes koe rasitteeksi tai velvollisuudeksi. Herätän monasti kummastusta (ja naurua) ilmoittaessani nauttivani silittämisestä. Suorastaan rentoutuvani. Tarjoukset - tervetuloa meillekin silittämään - ovat tulleet tutuiksi. Olisiko tässä jopa ideaa jalostettavaksi? Kävisin silittämässä naapurissa ja naapuri vastavuoroisesti siivoamassa meillä.

Joillekin villakoirat ovat kauhistus ja toiset eivät edes huomaa niitä. Osa meistä on erikoistunut näkymättömän lian siivoamiseen ja sitähän riittää vaikka loputtomiin. Siivoustiheyden suhteen voi myös kehittää valikoivan katseen. Arvostan toki puhtautta ja siisteyttä, mutta olen opetellut myös "katsasta kriittiset kohdat" -menetelmän, joka sopii mainiosti kiireisen viikon päätteeksi, jos viikkosiivous ei houkuttele. Siivoat vain ne paikat joihin arvelet mahdollisten yllätysvieraiden kiinnittävän huomiota.

Kotitalousopettajan työssä törmään erilaisiin näkemyksiin kotitöiden jakamisesta. "Äiti tekee" on edelleen yleinen vastaus. Miksi? "No kun äiti osaa tehdä sen parhaiten." Varmasti osaakin. Lasten osallistuminen kotitöihin alkaa joissakin perheissä jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa. Toisissa perheissä osallistumiseen kannustaa paremmin ns. lahjonta-uhkailu-kiristys -metodi. "Jos et nyt siivoa huonettasi, niin et sitten myöskään..." lipsahtaa suusta niin helposti ja tehoaa vaihtelevalla menestyksellä. Empiirisiin havaintoihin perustuen voisin todeta, että joskus pelkkä maitotölkin nostaminen jääkaappiin (ja kaiken lisäksi ilman palkkaa) näyttää olevan ylimääräisiä ponnistuksia vaativa tehtävä.

"Närkästytätkö nalkuttamalla" tekemättömistä kotitöistä vai teetkö ne itse "nalkuttamatta nopeammin"? Molemmilla tavoilla on omat kannattajansa ja ne toimivat eri tavalla erilaisissa perheissä. Tärkeää on muistaa - siis meidän kaikkien - että kotona on myös voitava levätä ilman huonoa omaatuntoa tekemättömistä kotitöistä.Teksti: Sari Muukkonen