Susanna Tapani on pelannut tällä kaudella vain ringetteä, mutta saanut opetus- ja kulttuuriministeriön apurahan jääkiekkoilijana. Ministeriö selvittää nyt, onko Tapanin 10 000 euron suuruisen apurahan keskeyttämiselle perusteita. Naisleijonien entisellä pelaajalla on aiheeseen suoraa sanottavaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi Susanna Tapanille 10 000 euron suuruisen urheilija-apurahan viime kesänä. Hän sai rahan jääkiekkoilijana.
OKM:llä on kriteerit, joiden perusteella apuraha voidaan keskeyttää tai periä takaisin. Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin tänään OKM:n käynnistäneen selvityksen, täyttyvätkö kriteerit Tapanin kohdalla, ja OKM:n ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola vahvistaa myös MTV Urheilulle selvitysten olevan käynnissä.
LUE MYÖS: Naisleijonat pyöritti avausvastustajaansa aivan miten tahtoi – MM-kisat käyntiin tyrmäävin murskalukemin
Keskeinen kysymys tapauksessa on se, onko Tapani, joka ei ole tällä kaudella jääkiekkoa lainkaan pelannut, jätetty valitsematta jääkiekon naisten MM-kisajoukkueeseen vai onko hän itse kieltäytynyt. MM-kisat käynnistyivät eilen keskiviikkona Kanadan Bramptonissa, eikä lajin seitsenkertainen arvokisamitalisti Tapani kuulu Suomen kokoonpanoon.
– Urheilijan on oltava käytettävissä, kun käydään lajin arvokisoja. Tässä arvioidaan, onko hän ollut käytettävissä, kun MM-kisajoukkuetta on valittu, Kari Niemi-Nikkola sanoo.
Niemi-Nikkola on ollut asiasta yhteydessä naisten maajoukkueeseen ja saanut "alustavan ensimmäisen vastauksen" mutta pyytänyt siihen täydennystä. Niemi-Nikkola ei ole sanojensa mukaan saanut "riittävää" tietoa siitä, onko Tapani jätetty valitsematta MM-kisoihin vai onko pelaaja itse kieltäytynyt.
Sitä, mihin suuntaan alustava vastaus viittaa, Niemi-Nikkola ei pysty "sen vastauksen perusteella aidostikaan avaamaan".
Niemi-Nikkola: Ringette kehittää jääkiekkotaitojakin hyvin
Apuraha myönnettiin juuri jääkiekkoa varten ja voisi pitää kummallisena, että Tapani saisi sen pitää, vaikka hän on harjoittanut vain eri lajia – ottaen huomioon, että kovia urheilijoita jää kokonaan ilman lajiaan varten annettavaa apurahaa. Niemi-Nikkola pohtii kuitenkin ringeten olevan jääkiekon sisarlaji ja hänen mukaansa ringette "kehittää joitakin jääkiekossakin tarvittavia lajitaitoja jopa paremmiksi kuin jääkiekko konsanaan".
– Mailahan on erilainen, mutta esimerkiksi luistelutaidossa ringettepelaajat ovat aika hyviä suhteessa esimerkiksi jääkiekkoilijoihin. Tämä esimerkkinä. Muutamia taitoja kehitetään hyvin, ja ringeten ja jääkiekon suhde on ollut vuosikaudet ihan synerginen.
Tapani on ollut Naisleijonien eturivin tähtihyökkääjiä.
– Susanna Tapanin näytöt, mitä hän on pystynyt tekemään ringeten puolella ja mitä hän on pystynyt tekemään jääkiekon puolella samaan aikaan ja eri aikoihin, ovat kiistattomat. Tämä täytyy urheilijan kunniaksi sanoa.
Mutta voiko periaatteellisesti olla ok, että urheilija saisi apurahaa tiettyyn lajiin mutta harjoittaisi kuitenkin vain eri lajia?
– Jos hän päätoimisesti ilmoittaisi olevansa ringeten pelaaja, apuraha arvioitaisiin ringeten perustein. Apurahakriteereissä kriteerinä on se, että urheilija sitoutuu ammattimaiseen harjoitteluun, eikä siellä lajeja erikseen luetella, Niemi-Nikkola vastaa.
Naisten maajoukkueelle lisäkysymyksiä lähettänyt Niemi-Nikkola kertoo kirjoittaneensa, että hän ymmärtää, että varsinkin joukkueen päävalmentajalla Juuso Toivolalla on MM-kisojen aikana "aika lailla muutakin tekemistä". Niemi-Nikkolan arvion mukaan mennee ensi viikon sunnuntaina päättyvien kisojen yli ennen kuin asiaan saadaan selkeys.
Naisleijonien ex-pelaaja puhuu
Nimettömänä pysyttelevä Naisleijonien entinen pelaaja ottaa asiaan suorasanaisesti kantaa ihmetellen Tapanin urheilija-apurahaa. Hän oli ajatellut, ettei Tapani saisi enää apurahaa keskittyessään ringetteen.
– "Suskille" ei ole varmasti ollut helppoa pelata kahta lajia huipulla ja apuraha on tuonut jääkiekon pelaamiseen lisää painetta sen tuomien vaatimuksien kautta, maajoukkueen ex-pelaaja alustaa.
Hän pohtii tilanteen olleen Tapanille henkisesti raastava, jolloin hänen "on varmasti ollut ollut helpottavaa keskittyä yhteen lajiin".
– Tällöin tosin olisi tullut miettiä, onko apurahan nostaminen eettisesti oikein vai olisiko hänen ollut parasta vain lopettaa sen nostaminen. Varsinkin nyt kun aihe on ollut pinnalla muutenkin.
Jos valmennus olisi valinnut Tapanin MM-kisoihin, lajin uskottavuus olisi maajoukkueen entisen pelaajan mukaan kärsinyt.
– Se ei ole oikein muita pelaajia kohtaan, jotka panostavat täysillä vain jääkiekkoon. Se vaikuttaa heti joukkueen dynamiikkaan.
Jos valmennus olisi valinnut Tapanin mutta hän on itse kieltäytynyt, apurahan tarkastelu tulee ex-maajoukkuekasvon arvion mukaan tarpeeseen.
– Itse en kehtaisi apurahaa nostaa, jos tietäisin, että en treenaisi ja tähtäisi jääkiekossa huipulle. Nythän apuraha tuki hänen pelaamista ringeten SM-sarjassa, koska hän ei ollut maajoukkueen mukana koko kaudella.
Tapani oli viime vuonna jääkiekon MM-kisoissa mukana mutta herätti kohua. Hän lähti kesken turnauksen ystävänsä häihin, minkä myötä häneltä jäi Yhdysvaltoja vastaan pelattu ottelu väliin.
Maajoukkueen ex-pelaaja nostaa esiin, ettei Tapani ole seurajoukkuejääkiekkoa viime vuosina juuri tahkonnut mutta tällä "on ollut silti suora paikka maajoukkueen ykköskentässä". Tapani on pelannut viime vuosina seurajoukkuekiekkoa lähinnä kaudella 2021–2022, jolloin hän edusti kiinalaista KRS Vanke Raysia. Tällä kaudella Tapani ei ole tahkonnut jääkiekkoa lainkaan, ja sesongilla 2020–21 Tapanin ainoa tilastoitu jääkiekko-ottelu oli peli poikien kanssa TPS:n U18-akatemiajoukkueessa.
– Muut pelaajat ovat jo vuosia ennen valmentajanvaihdosta (päävalmentajaksi tuli viime vuonna Pasi Mustosen tilalle Juuso Toivola) ihmetelleet, miksi Suskille on eri säännöt kuin muille.
– Minusta on siis hyvä, jos asiaan vihdoinkin puututaan ja omasta mielestäni pitäisi olla selkeämmät linjaukset, mitä joukkueurheilijalta vaaditaan, jos on apurahaurheilija. Nyt ne linjaukset on tehty vain yksilöurheilijoille, ex-pelaaja sanoo.
MTV Urheilu ei saanut Tapanilta vastausta asiaan.