Naiset vielä aliedustettuina tieteen huipulla

EU-komission hiljattain julkaiseman vertailun mukaan Suomen professorikunta on naiseudessaan maailman huippua vaikka naiset ovatkin aliedustettuina tieteenalojen huipulla: vuonna 1998 jopa miltei joka viides professoreistamme oli nainen. Ohi ylsi vertailussa vain Turkki parilla prosenttiyksiköllä. Ranskassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa naisia on professorikunnasta runsas 13 prosenttia, Ruotsissa, Norjassa ja Italiassa noin 11 prosenttia. Irlannissa, Hollannissa ja Itävallassa naisten osuus jää alle viiteen prosenttiin, ja monessa muussakin EU-maassa alle kymmeneen prosenttiin.

Naiset ovat aliedustettuja tieteen huipulla

Suomen erottuminen tilastossa ei tosin ole aivan aitoa. Juuri 1998 apulaisprofessorit muuttuivat meillä alemman palkkaluokan professoreiksi ja samalla naisten osuus professoreista hypähti 13 prosentista 18 prosenttiin. Eri tason apulaisprofessoreina työskentelee muuallakin huomattavasti enemmän naisia kuin ylimmissä professuureissa.

Aika ei auta


Tilastoja tutkiessa kannattaa myös muistaa, että suomalaisnaiset alkoivat vallata tiedemaailmaa varsin varhain. Naistutkijoiden mielestä tasa-arvon olisi kohtuuden nimissä pitänyt edetä jo pitemmälle myös tutkimuksen huipulla. EU-raportissa huomautetaan, ettei odottelu riitäkään. Aika ei vie tasa-arvoa eteenpäin erityisen tehokkaasti, sillä keskimäärin EU-maissa naisten osuus professorikunnasta lisääntyy vain 0,5-1 prosenttiyksikköä vuodessa. Vaikka naisten osuus tohtoritasoon asti kasvaa vauhdilla, ylimmät virat ja asiantuntijatehtävät pysyvät sitkeästi miesten käsissä ja koulutetut naiset hukataan.

Kutsuprofessorit miehiä

Tällä haavaa Suomen professorikunnan naisistuminen tuskin kiihtyy, sillä viime vuosina jopa puolet professorinviroista on ryhdytty täyttämään avoimen haun sijasta kutsumalla. Tämä vähentää tehokkaasti naisten nousua akateemisen virkapyramidin huipulle. Vuonna 1998 uusista kutsutuista professoreista oli naisia vain 14 prosenttia, kun normaalihaussa olevista viroista 27 prosenttia meni naisille. Suomen Akatemian tuoreessa naisten tutkijanura -selvityksessä todetaankin ykskantaan, että virkojen täyttäminen ilman kaikille avointa hakua on osoittautunut miehiä suosivaksi mekanismiksi.

Urakatkot esteenä

Kun hakijoiden kokemusta vertaillaan vuosien ja tieteellisten julkaisujen määrien perusteella, äitiys- ja

vauva katkaisee usein naisen uran joksikin aikaa

vanhempainlomansa käyttäneet naiset ovat uranrakennuksen keskeisessä vaiheessa väistämättä alakynnessä. Akateemisten virkojen ja apurahojen jakajia kehotetaankin tutkimaan mieluummin laatua kuin määrää ja rakentamaan meriittien mittarit nykyistä mielekkäämmiksi. Joissakin maissa urakatkojen vaikutusta on pyritty tasaamaan erityisesti tieteen pariin palaaville naisille osoitetuilla apurahoilla.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat