Näin ministerit suhtautuvat nettiurkinnan lisäämiseen Suomessa

Torjuvin kanta on asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasella (sd.).

– Viimeaikaisten uutisten valossa suurempi tarve näyttäisi kohdistuvan tavallisten ihmisten tietosuojan parantamiseen. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että perustuslaissa turvatun luottamuksellisen viestin suojan rajoittamiseen voitaisiin mennä vain erittäin yksityiskohtaisen ja tarkan selvittelyn ja myös kansalaiskeskustelun myötä.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) asetti eilen työryhmän selvittämään suojelupoliisin uudistus- ja kehittämistarpeita. Räsänen ei tyrmää ajatusta uudesta signaalitiedustelukeskuksesta.

– Kyberturvallisuusstrategiassa on sovittu, että lainsäädännöllä turvataan riittävät toimivaltuudet viranomaisille, jotta kyetään ennaltaehkäisemään ja torjumaan uhkia, minimoimaan niiden haittavaikutuksia ja saavuttamaan toiminnan riittävä tehokkuus elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Tätä nyt selvitetään.

Myös puolustusministeri Carl Haglund (r.) suhtautuu myönteisesti selvitykseen, mutta kieltäytyy ilmoittamasta kantaansa verkkovalvontakeskukseen. Hänkin nojaa alkuvuodesta valmistuneeseen kyberstrategiaan, jonka valtioneuvos on hyväksynyt.

– Selvitysten valmistuttua on aikaa vetää johtopäätöksiä

Varautuneempi sen sijaan on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.), joka näkee asian vaativan vielä perusteellisen selvityksen ennen kuin valvontaoikeuksia aletaan laajentaa.

– Asia on vaikea ja vaatii perusteellista tietopohjaa sekä perustuslakipohdintaa, Henriksson toteaa.

Professori: Jäävi työryhmä

Supon päällikkö Antti Pelttari toivoi Helsingin Sanomien haastattelussa Suomeen kuuntelulaitosta, joka vastaisi nykyistä laajemmasta telekuuntelusta. Esimerkiksi Ruotsissa viranomainen saa urkkia muutoinkin kuin vakavaa rikosta epäiltäessä.

Sisäministeri Räsänen asetti Suojelupoliisin asemaa ja kehittämistarpeita pohtivan työryhmän eilen, ja siihen kuuluvat muun muassa Supon Antti Pelttari ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Ryhmä selvittää lainsäädäntömuutoksia, jotka mahdollistaisivat nykyistä laajemman verkkovalvonnan.

Informaatioteknologian professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta näkee ongelmallisena, että työryhmässä istuvat ne tahot, jotka verkkovalvontaa ovat etunenässä olleet vaatimassa.

– Nähdäkseni asiassa pitäisi perustaa täysin riippumaton työryhmä, joka arvioisi uudistukset ja niiden tarpeen perusoikeuksien näkökulmasta.

Lisäksi Voutilainen pitää selvänä, että urkintaviranomaista tulisi valvoa täysin riippumaton taho, esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies. Uuden laitoksen perustaminen ei hänen mukaansa olisi välttämätöntä.