Näin koin muurin murtumisen - Lukijat kertovat

Berliinin muurin murtuminen kaksikymmentä vuotta sitten herättää muistoja myös suomalaisten mieleen. Ohessa kaksi lukijan lähettämää muistoa historialliseen tapahtumaan liittyen:

"Viimeinen lähtijä sammutakoon valot"

En olisi ikinä uskonut Berliinin muurin sortuvan. Pidin sitä liian suurena tappiona Idän kommunismille. Puolue ja diktaattorit olivat jalostaneet kommunismin omaan käyttöönsä kansaa sortavaksi ja vainoavaksi opiksi.

Kun muuri murtui, olin erittäin onnellinen. Ilo tuntui lähes henkilökohtaiselta, vaikka asun näin kaukana. Tuli tunne, että inhimillisyys saattaa sittenkin vielä voittaa. Toisaalta tuli myös pelko siitä, mitä nyt tapahtuu. Kiristääkö Neuvostoliitto otettaan ja siirtyy diplomatiasta aseisiin, kun Prahassa? Lisääntyykö uhka Suomessa? Uskalletaanko täällä iloita "virallisesti" muurin kaatumisesta vai lähetetäänkö myötätunnon osoitukset ja kukkasia Moskovaan tai Honeckerin perheelle?

Ajattelin, että jos kansa jää itäiseen Saksaan, se joko hyväksyy puolueen diktatuurin tai on perusteellisesti aivopesty. Mutta jos paikka tyhjenee, se on merkki siitä, että kommunistipuolue on pitänyt valta-asemansa vain pelon myötävaikutuksella.

Ahmin jokaisen uutislähetyksen ja lehtijutun, joka kertoi Itä-Saksan vapautumisesta. Vieläkin muistan tarinan, jonka mukaan joku oli kirjoittanut muuriin tehdyn kulkuaukon reunaan: Viimeinen lähtijä sammuttakoon valot!

Jarmo Vuorinen 60 v.

Helsinki

"Tämä on historiallista, muistakaa tämä aina"

Kun muuri murtui, oli 11-vuotias koululainen. Katsoimme illalla TV:tä, kuten tavallista, ja isä makaili sohvalla (kuten tavallista) ja sanoi: "Tämä on historiallista, muistakaa tämä aina!" En sitä osannut silloin niin rekisteröidä, mutta jäi kyllä mieleen se kuva uutislähetyksestä, missä nuorta porukkaa istuu muurin harjalla.

Vanhempani asuivat pari vuotta Berliinissä 70-luvun alkupuolella ennen kuin minä ja pikkusiskoni synnyimme. Kävimme Berliinissä vanhempieni ja siskoni kanssa viime keväänä, ja yhä vieläkin vanhempani muistivat, miten muuri kulki ja miten toiset metroasemat olivat sellaisia, joiden läpi junat ajoivat pysähtymättä. Asemilla partioivat konepistoolein varustetut joukot estämässä ulos -tai sisäänmenon metroon (jos juna jostakin syystä olisi asemalla pysähtynytkin).

Muurin murtumista seuranneena kesänä kävimme Berliinissä ja näimme muurin rauniot. Muurin palasia myytiin pusseissa matkamuistoina, ja ostimme muutaman. Siellä ne yhä koristavat kirjahyllyä.

Pilvi Listo

Katso Tapio Nurmisen raportti Berliinistä

Katso Janne Hopsun juttu

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat