STT listasi faktoja yleisen ja erityisen kotietsinnän eroista Helsingin Sanomien toimittajan kotiin suoritettuun erityiseen kotietsintään liittyen.
– Yleinen kotietsintä on kotirauhan suojaamassa paikassa tapahtuva etsintä. Se voidaan tehdä, jos ankarin säädetty rangaistus epäillystä rikoksesta on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Etsintä voidaan tehdä poliisin päätöksellä henkilön löytämiseksi tai jos voidaan olettaa, että siinä löytyy esimerkiksi todisteita rikoksesta.
– Yleinen paikanetsintä on vastaava prosessi, joka tehdään jossakin muussa paikassa kuin kotirauhan piirissä.
– Erityinen kotietsintä tulee kysymykseen silloin, kun on syytä olettaa, että tilassa on takavarikkokiellon alaista tietoa. Takavarikkokielto voi koskea esimerkiksi asianajotoimistojen tai lääkärien tiloissa olevaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa tai toimittajan lähdesuojan alaista tietoa.
– Erityinen kotietsintä vaatii tuomioistuimen päätöksen, ellei erityistä kotietsintää ole välttämätöntä toimittaa kiireellisesti. Silloin pidättämiseen oikeutettu virkamies, kuten poliisin tutkinnanjohtaja, päättää erityisen kotietsinnän toimittamisesta.
– Erityistä kotietsintää varten on määrättävä etsintävaltuutettu huolehtimaan siitä, että takavarikko tai asiakirjan jäljentäminen ei kohdistu takavarikkokiellon alaiseen aineistoon. Tähän tehtävään voidaan nimetä esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.
– Kiistanalainen aineisto sinetöidään ja toimitetaan viimeistään kolmen päivän kuluttua tuomioistuimen arvioitavaksi. Se päättää, mitä aineistoa tai sen osia voidaan takavarikoida tai jäljentää. Päätöksestä saa valittaa.
– Poliisi saa tutkittavakseen ne tiedot, jotka tuomioistuin päättää sille antaa.
