Näillä perusteilla Ulvila-syyttäjä hakee valituslupaa

Valituslupahakemus on jo saapunut valtakunnansyyttäjänvirastosta Vaasan hovioikeuden kirjaamoon, josta se lähetetään edelleen korkeimpaan oikeuteen.

Suurta roolia valituslupahakemuksessa näyttelee kihlakunnansyyttäjä Valkaman pyytämä lisätutkinta. Syyttäjä sai jutun hovioikeuspäätöksen jälkeen vinkin, joka johti lisätutkintaan ja toissa perjantaina syyttömäksi todetun Anneli Auerin kodissa tehtyyn kotietsintään.

Satakunnan Kansan mukaan syyttäjä Valkama sai elokuun alussa vinkkipuhelun, jonka soittanut henkilö tuli myöhemmin kertomaan lisätietoja murhasta kasvotusten. Vinkkaaja näytti myös kuvia.

Syyttäjä hakee valituslupaa kaikilla kolmella mahdollisella valituslupaperusteella: Ennakkopäätösperusteella sekä harvemmin sovellettavilla purku- ja muu painava syy -perusteilla.

Ulvilan surmajutun valituslupahakemusta avaa valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen, joka esitteli hakemuksen valtakunnansyyttäjänvirastossa.

Ennakkopäätösperuste on tärkein valitusluvan myöntämisperuste. Ennakkopäätöksillä pyritään myös varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

- Se on vaikea määritellä, mutta todisteiden arviointiin liittyvällä jutullakin voi olla ennakkopäätösarvoa, jos tulos on hyvin kiikun kaakun ja korkeimman oikeuden ratkaisulla voisi olla yleisempääkin arvoa alemmille oikeusasteille esimerkkinä. Myös tämä uusi tilanne vaikuttaa tähänkin perusteeseen, Hirvonen sanoo.

Uudella tilanteella Hirvonen viittaa uuteen ilmitulleeseen todisteeseen ottamatta tarkemmin kantaa sen sisältöön.

Purkuperusteeseen vedotaan, kun asiassa on tapahtunut oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava.

- Tässä on tämä uuden todistelun elementti. Purkuperusteeseen voidaan vedota, vaikka päätös ei ole saavuttanut lainvoimaa.

Muu painava syy -perustetta käytetään muun muassa silloin, kun ilmenee tarvetta oikaista selvästi virheellisiä ratkaisuja.

- Jos spekuloidaan uusien perustelujen valossa, että juttu jäisi valituslupaa vaille, niin epäilyksen varjo jäisi ihmisten mielikuvissa helposti leijumaan ilmaan. Valituslupa voisi silloin olla myös syytetyn etu, Hirvonen valottaa.

Valituslupaa hakevat kihlakunnansyyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala ovat siis toista mieltä kuin heinäkuussa tuomionsa antanut hovioikeus, joka piti mahdollisena, että asunnossa on ollut surmayönä ulkopuolinen tappaja.

Hovioikeuden päätös keikautti alioikeuden päätöksen päälaelleen. Satakunnan käräjäoikeudessa Anneli Auer tuomittiin elinkautiseen miehensä Jukka S. Lahden murhasta joulukuussa 2006.

Auerin avustaja: Valituslupahakemus salaiseksi

Auer: Syyttäjä pyrkii hyödyntämään lasten tarinoita