Myös työttömyyseläkeputki saisi kyytiä

Työurien pidentämisen ongelmista hän mainitsee ensimmäisenä työttömyyseläkeputken.

– Työttömyyseläkeputki toimii tarkoituksensa mukaisesti putkena, jolla päästään varhaiseläkkeelle työttömyyden kautta. Se voi kuitenkin vaikuttaa kaikkien varttuneiden ihmisten työllistymismahdollisuuksiin. Tieto siitä, että kuusikymppinen voi päästä työttömyysputkeen ja sitä kautta eläkkeelle, tekee jokaisesta sen ikäisestä työnantajan silmissä vähemmän kiinnostavan, hän sanoo.

– Työnantaja haluaa, että on sellaisia työntekijöitä, joista voi vähän puristaa mehuja irti. Jos ihminen tietää, että työttömyyden tapauksessa pääsee työttömyyden kautta eläkkeelle, hän ei ole työnantajan silmissä samanlainen puristamisen kohde. Tämä voi kuulostaa vähän julmalta, mutta se on näin. Jos on kysymys siitä, keitä koulutetaan vaativampiin tehtäviin, otetaan nuorempia.

Vartiainen pitää "karmeana kansantaloudellisena tuhlauksena" sitä, jos edellä mainituista syistä yhtiöiden yt-neuvotteluissa vanhimmille työntekijöille näytetään ovea.

– Ihmisiä ei ollenkaan pitäisi sillä tavalla rohkaista eläkkeelle.

Eläkeikää lähestyvät pidettävä työmarkkinoilla

Suurin ero Suomen ja Ruotsin työmarkkinoilla on Vartiaisen mukaan se, että 55 vuotta täyttäneistä Suomessa selvästi alhaisempi osuus osallistuu työmarkkinoille.

– 55–64-vuotiaista suomalaisista vain puolet on työmarkkinoiden käytettävissä, Ruotsissa selvästi yli 70 prosenttia. Tästä Suomen kestävyysvaje osittain kumpuaa.

Vartiainen aloittaa VATT:n johdossa 23. huhtikuuta. Hän palaa Suomeen Ruotsin valtion Konjunkturinstitutet-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan tehtävästä.

Ruotsista hän haluaisi tuoda mukanaan lähtökohdan, että avain hyvinvointivaltion rahoitusongelmiin on siinä, kuinka suuri osa työikäisestä väestöstä on työmarkkinoiden käytettävissä.

– Tämä on yleisperiaate, joka on ohjannut Ruotsissa talouspolitiikkaa hyvin voimallisesti viimeiset seitsemän vuotta. Suomessa tätä oikeastaan vasta nyt opetellaan.