Myös maallikko voi pelastaa sydänpysähdyspotilaan defribrillaatiolla

Maallikon suorittamaa defibrillaatiota voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin sydänpysähdyspotilaiden hoidossa

Sydänpysähdyspotilaan ensimmäinen auttaja on yleensä maallikko eli tavallinen kansalainen, jolla ei ole terveydenhuoltoalan koulutusta. Lääketieteen lisensiaatti Heini Harven väitöstutkimuksen mukaan nykyaikaisten neuvovien puoliautomaattisten defibrillaattoreiden avulla kuitenkin myös maallikko voi defibrilloida. Puoliautomaattiset defibrillaattorit tunnistavat kammiovärinän ja ohjaavat käyttäjäänsä defibrilloimaan ääni- ja kuvaohjeiden avulla. Laiteella ei voi antaa sähköiskua, ellei potilaalla ole kammiovärinää.

Harveen mukaan defibrillaation liittäminen osaksi hätäkeskuksen antamia puhelinelvytysohjeita voisi tehostaa jo olemassa olevien puoliautomaattisten defibrillaattoreiden käyttöä. Lisäksi hänen mielestään julkisiin tiloihin sijoitetuista defibrillaattoreista tulisi laatia rekisteri ja niiden sijainnin tulisi olla hätäkeskuksen tiedossa.

Kammiovärinästä onnistuneesti elvytettyjen potilaiden kuolleisuus elvytystä seuraavan vuoden sisällä on korkea. Pitkäaikaisselviytyjät vaikuttavat kuitenkin toipuvan hyvin ja palaavan jopa työelämään.

Yleisin sydämen pysäyttävä rytmihäiriö on kammiovärinä. Kammiovärinässä ainoa sydämen käynnistävä hoito on tarkoitukseen suunnitellulla laitteella eli defibrillaattorilla annettava sähköisku. Defibrillaatio tulisi suorittaa viiden minuutin sisällä sydänpysähdyksen alusta, jotta potilaan toipuminenolisi todennäköistä. Jos defibrillaatio viivästyy, painelu-puhalluselvytyksellä voidaan lisätä todennäköisyyttä, että defibrillaatio käynnistää sydämen. Painelu-puhalluselvytys itsessään käynnistää sydämen vain harvoin.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat