Myös esimiehille syytteitä Afganistanin lahjusjutussa

Afganistanissa lahjuksia ottaneiden tulkin ja projekti-insinöörin kahdelle esimiehelle lankeaa syytteet.

Syytteen palvelusrikoksesta saavat suomalaisen rauhanturvajoukon, sittemmin kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa toiminut eversti ja Kabulin osaston johtajana työskennellyt majuri. Asiasta päätti valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Kaksikko on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Esimiesten epäillään tienneen alaistensa väärinkäytöksistä mutta laiminlyöneen velvollisuutensa puuttua asiaan ja huolehtia esitutkinnan toimittamisesta. Miesten korkeiden sotilasarvojen vuoksi asiaa käsitellään ensimmäiseksi hovioikeudessa.

Esimiehiä koskevassa esitutkinnassa tutkittiin kahden komentajan ja kahden osaston johtajan tekemisiä.

Syytteessä rikoksen tekoajaksi on merkitty miesten koko palvelusaika Afganistanissa. Osaston johtajan kohdalla puhutaan valtionsyyttäjän mukaan vuosista 2004-2005 ja komentajan kohdalla vuosista 2005-2006. Miehet eivät olleet Afganistanissa yhtä aikaa.

Tutkinnan aloittaminen kesti pitkään

Rappe katsoo, että rikospäilyjä saatettiin toistuvasti rauhanturvajoukon johdon tietoon vuodesta 2004 lähtien. Esitutkintaan asti lahjusjuttu eteni elokuussa 2006. Vuosina 2004-2006 joukon komentajana ja Kabulin osaston johtajana ehti toimia useampia ihmisiä.

Komentaja toimii kurinpitoesimiehenä. Hänen velvollisuutenaan on käynnistää esitutkinta, jos on syytä olettaa rikoksen tapahtuneen. Osaston johtajan pitää tarvittaessa ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä komentajalle.

Rappe sanoo, että Kabulin osaston johtajat ovat toimineet rauhanturvajoukon kakkosmiehinä eli komentajan ensimmäisinä sijaisina.

- Komentajan vastuu on ainakin välillisesti ollut myös osastopäälliköiden huomioon otettava.

Toinen epäiltynä ollut komentaja välttyi syytteeltä, koska hän oli jossain määrin vaikuttanut siihen, että esitutkinta lopulta aloitettiin. Toinen osaston johtajista taas ei saa syytettä, koska hänen esimiehensä epäillään olleen yhtä lailla tietoinen väärinkäytösepäilyistä.

Molempia osaston johtajia epäiltiin myös perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Epäilynä oli, että he olisivat salanneet tietoja väärinkäytöksistä lahjusjutun todistajankuulusteluissa. Valtionsyyttäjä katsoi, etteivät miehet syyllistyneet rikokseen, koska tietojen ilmaiseminen olisi saattanut heidät itsensä syytteen vaaraan.

Komentaja ainoa kurinpitoesimies

Yleisemmällä tasolla Afganistanin lahjusjutun yhteydessä voidaan puhua järjestelmän toimivuudesta; siitä, että puolustusvoimat vastaa itse rikosepäilyjen selvittämisestä piirissään.

- Tässä tapauksessa kun nyt on ollut tällainen voi sanoa vuosikymmenen vakavin korruptiojuttu Suomen maassa, järjestelmä ei ole toiminut ollenkaan. Ainakin esitutkinta-asiakirjoista päätellen tuntuu olleen niin tiukan takana ennen kuin viimein on ruvettu tutkimaan, Rappe toteaa.

Häntä hämmästyttää, että komentaja näyttäisi esitutkinnan perusteella olevan rauhanturvajoukossa ainoa kurinpitoesimies.

- Siellähän on todella vaikeat ja vaaralliset olosuhteet ja on selvää, että komentajalla on ensisijaisesti murheena oman porukan turvallisuus ja omaan ammattialaan kuuluvat asiat.

Pääesikunnan mukaan ennen mahdollisia jatkotoimia odotetaan tuomioistuimen ratkaisua.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat