Musiikkitalolle myös kritiikkiä

Kaikki Musiikkitalon avajaisten vieraat eivät suitsuttaneet pelkkää ylistystä. Osa ensimmäisten konsertti-illan yleisöstä kritisoi omalla nimellään, osa halusi olla nimettömänä puhuessaan hienosäädön tarpeesta ja avajaisjuhlien kotikutoisuudesta. Suuri enemmistö kuitenkin puhkui euforista onnea avajaisten jälkeen aulojen ja lämpiöiden vastaanotolla.

Parasta akustiikassa on sen erottelevuus, sanoo kapellimestari Susanna Mälkki.

– Alttoviulut ja patarummutkin resonoivat riittävästi. Tämä sali opettaa soittajia ihan uudella tavalla, ylisti katsomossa istunut Mälkki.

Ensimmäistä kertaa yleisön täyttämässä salissa soittaneet orkesterilaiset olivat helpottuneita.

– Harjoituksissakin tämä soi hyvin mutta nyt herkimmät ja hiljaisimmatkin sävyt kuuluivat hyvin, kertoo RSO:n nuori kolmikko, Aapo Juutilainen, Joel Laakso ja Teemu Kamppinen.

Kapellimestari Okko Kamu sanoi suoraan, että salin takaseinä heittää akustiikkaa. Viuluja ja selloja pitäisi maailman monissa supersaleissa johtaneen kapellimestarin mielestä siirtää eteenpäin, lähemmäksi yleisöä, että niiden sointi olisi tasapainossa muun orkesterin kanssa.

Solisti Soile Isokoski lauloi flunssaisena

Sopraano Soile Isokoski veti urhoollisesti solistin roolinsa Sibeliusta (Den första kyssen, Illalle, Var det en dröm) vaikka vilustuminen verotti ääntä. Isokosken koettiin laulaneen vaimeasti ja jääneen orkesterin alle ainakin salin joissakin osissa. Hänen äänialaansa eivät kaikki pitäneet parhaana mahdollisena valittuun ohjelmistoon.

Kapellimestari Ralf Gothoni arveli, että salin katon akustiikka saattoi heittää Isokosken äänen takaisin liian nopeasti. Katsomossa Gothoni kertoi olleensa kun digitaalimusiikin kuuntelijana - kaikki musiikin osat pystyi kuulemaan erikseen.

Orkesterisoittajille tilanne oli uusi, nyt kuultiin ensimmäistä kertaa kaikkien muiden soittimien äänet, nauroi Gothoni.

– Joillekin saattoi tulla yllätyksenä kun kuuli oman instrumenttinsa oikean äänen.

Tumma sisustus tunkkainen

Talon kauneuden ylistyksestä erottui pikagallupin toisinajattelijana Gothoni, jonka mielestä sisustuksen tumma sävy tuntuu arveluttavalta.

– Odotin pohjoismaista vaaleutta, sanoo Saksassa asuva konserttipianisti ja orkesterin johtaja. - Tummaksi sävytetty puu pienentää ja tekee synkän tunnelman.

Tv- ja radiotuottaja Aarno Cronvall huomautti, että läpinäkyvät katsomon kaiteet asettavat haasteita naisten istumistavalle. Gronvall herkistyi vertaamaan konserttisalin elastisuutta ja viettelevyyttä naiseen, joka kävelee pehmeästi korkokengillä ja jättää jälkeensä ihanan herkän parfyymin häivähdyksen.

Lue myös:

    Uusimmat